Äänen kopiointi tietoyhteiskuntadirektiivin pastissipoikkeuksen nojalla
Laaksonen, Vilma (2024-12-10)
Äänen kopiointi tietoyhteiskuntadirektiivin pastissipoikkeuksen nojalla
(10.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501132862
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501132862
Tiivistelmä
Tekoälysovellukset ja erityisesti generatiivinen tekoäly ovat kehittyneet huomattavan nopeasti viime vuosina, ja niistä on tullut osa ihmisten arkea. Oikeudellinen sääntely ei ole kuitenkaan pysynyt perässä ja siksi tekoälysovellukset tuovat uusia haasteita vanhojen sääntöjen tulkintaan. Tekijänoikeuden kykyä vastata nykypäivän alati muuttuvien teoslajien tuomiin kysymyksiin on kyseenalaistettu. Erityisesti generatiivinen tekoäly herättää uusia kysymyksiä siitä, kuinka tekoälyn luoviin tuotoksiin suhtaudutaan, myönnetäänkö niille tekijänoikeussuojaa ja ketä silloin pidetään teoksen tekijänä. Vaaka tuntuu kallistuvan tekoälysovelluksen käyttäjän puolelle.
Generatiivisella tekoälyllä voidaan myös kopioida ihmisen ääntä ja hyödyntää sitä erilaisissa tarkoituksissa. Tutkielmassani tarkastelen tekoälyllä kopioidun ihmisäänen käytön sallittavuutta pastissiin. Käytetty menetelmä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Aineistona on käytetty pääasiassa keskeisiä Euroopan unionin tekijänoikeussäädöksiä ja niiden pohjalla olleita kansainvälisiä tekijänoikeussopimuksia. Lisäksi olen hyödyntänyt EU-tekijänoikeuden keskeisiä oikeustapauksia ja aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta.
Tutkielmassani tarkastelen äänen kopiointia luovien teosten ja tuotosten luomista varten. Tarkastelen myös, miten ääneen sen eri muodoissa ylipäätään suhtaudutaan tekijänoikeudellisesti. Olen ottanut aiheeni erityiseksi tulokulmaksi EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29/EY mukaisen pastissipoikkeuksen. Pastissi on EU-oikeudessa hyvin vähän käsitelty aihe, eikä siitä ole vielä oikeuskäytäntöä. Euroopan unionin tuomioistuin käsittelee tällä hetkellä tapausta Pelham II, jossa tarkoituksena on muun muassa määritellä pastissin käsite unionin oikeudessa ja se, voidaanko ääninäytteen hyödyntämistä toisessa teoksessa pitää pastissina. Oma näkemykseni puoltaa hyödyntämistä. Generatiivisen tekoälyn kopioiman äänen osalta puolestaan hyödyntäminen vaikuttaa tekijänoikeudellisesti vielä perustellummalta, sillä tekoäly ei hyödynnä suoraan tiettyjä ääninäytteitä, vaan se ikään kuin rikkoo ne pienempiin osiin harjoitusdatasta ja generoi uutta. Tällöin kysymys pastissipoikkeuksen soveltamisesta ei välttämättä edes realisoidu. Erityisen tulkinnallisia tilanteita syntyy silloin, jos generoitu ääni muistuttaa hyvin tunnistettavasti tietyn henkilön ääntä.
Generatiivisella tekoälyllä voidaan myös kopioida ihmisen ääntä ja hyödyntää sitä erilaisissa tarkoituksissa. Tutkielmassani tarkastelen tekoälyllä kopioidun ihmisäänen käytön sallittavuutta pastissiin. Käytetty menetelmä on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Aineistona on käytetty pääasiassa keskeisiä Euroopan unionin tekijänoikeussäädöksiä ja niiden pohjalla olleita kansainvälisiä tekijänoikeussopimuksia. Lisäksi olen hyödyntänyt EU-tekijänoikeuden keskeisiä oikeustapauksia ja aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta.
Tutkielmassani tarkastelen äänen kopiointia luovien teosten ja tuotosten luomista varten. Tarkastelen myös, miten ääneen sen eri muodoissa ylipäätään suhtaudutaan tekijänoikeudellisesti. Olen ottanut aiheeni erityiseksi tulokulmaksi EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29/EY mukaisen pastissipoikkeuksen. Pastissi on EU-oikeudessa hyvin vähän käsitelty aihe, eikä siitä ole vielä oikeuskäytäntöä. Euroopan unionin tuomioistuin käsittelee tällä hetkellä tapausta Pelham II, jossa tarkoituksena on muun muassa määritellä pastissin käsite unionin oikeudessa ja se, voidaanko ääninäytteen hyödyntämistä toisessa teoksessa pitää pastissina. Oma näkemykseni puoltaa hyödyntämistä. Generatiivisen tekoälyn kopioiman äänen osalta puolestaan hyödyntäminen vaikuttaa tekijänoikeudellisesti vielä perustellummalta, sillä tekoäly ei hyödynnä suoraan tiettyjä ääninäytteitä, vaan se ikään kuin rikkoo ne pienempiin osiin harjoitusdatasta ja generoi uutta. Tällöin kysymys pastissipoikkeuksen soveltamisesta ei välttämättä edes realisoidu. Erityisen tulkinnallisia tilanteita syntyy silloin, jos generoitu ääni muistuttaa hyvin tunnistettavasti tietyn henkilön ääntä.