Psyykkisten sairauksien obstetrinen merkitys

Abstract

Tarkkaa lukua raskaana olevien mielenterveyshäiriöiden esiintyvyydestä Suomessa ei ole, mutta arvioidaan, että noin joka viidennellä raskaana olevalla henkilöllä on jokin mielenterveyshäiriö. Tämän vuoksi niiden vaikutuksia on tärkeää ymmärtää laaja-alaisesti. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena oli selvittää, miten mielenterveyshäiriöt vaikuttavat raskauteen, synnytykseen ja vastasyntyneen vointiin. Tutkielmassa erotellaan masennuksen, kaksisuuntaisen mielialahäiriön, ahdistuksen, syömishäiriöiden, skitsofrenian ja lyhyesti vaikean mielenterveyshäiriön vaikutukset obstetrisiin päätemuuttujiin. Raskauskomplikaatioiden osalta keskitytään ennenaikaisuuteen, raskausdiabetekseen, SGA:han, IUGR:ään sekä pre-eklampsiaan. Lisäksi selvitetään eri mielenterveyshäiriöiden vaikutuksia synnytyksen kestoon, synnytystapaan sekä vastasyntyneen vointiin. Tietoa haettiin PubMed-tietokannasta. Hakulausekkeita oli yhteensä kolme, ja yksi hakulauseke vastasi aina yhtä osa-aluetta. Esimerkiksi ensimmäinen hakulauseke sisälsi raskauskomplikaatiot, kuten pre-eklampsian, raskausdiabeteksen, IUGR:n, SGA:n ja ennenaikaisen synnytyksen. Toinen hakulauseke koski synnytysparametrejä, ja kolmas hakulauseke puolestaan vastasyntyneen parametrejä. Tutkielmassa selvisi, että ahdistushäiriöisillä on suurempi riski synnyttää sektiolla, kuin ei- ahdistushäiriöisillä sekä se, että masennus lisää riskiä sairastua raskausdiabetekseen. Kaikissa mielenterveyshäiriöissä havaittiin olevan suurempi riski ennenaikaiseen syntymään kuin ei- mielenterveyshäiriöisillä. Tutkielmassa selvisi myös, että syömishäiriön tyyppi voi vaikuttaa synnytyksen kestoon; anoreksia nervosaa sairastavien ja ahmimishäiriötä sairastavien äitien synnytyksien kestot eroavat toisistaan. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan sanoa, että kaikki mielenterveyshäiriöt vaikuttavat raskauteen ja synnytykseen, ja siksi mielenterveyshäiriö tulisi nähdä obstetrisena riskitekijänä.