Sokerin syntiverojen tehokkuus terveyspolitiikan työvälineenä
Vilppala, Visa (2024-12-21)
Sokerin syntiverojen tehokkuus terveyspolitiikan työvälineenä
(21.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501133224
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501133224
Tiivistelmä
Tutkielmassa käsitellään syntiverotusta, keskittyen etenkin sokeripitoisten hyödykkeiden ohjaavaan valmisteverotukseen. Tutkielmassa tarkastellaan sokerin syntiveroja terveyspolitiikan työkaluna, ja pyritään vastaamaan kysymykseen: onnistutaanko sokerin valmisteveroilla vähentämään tehokkaasti sokerin kulutusta? Samalla tutkielman tarkoituksena on tarkastella tekijöitä, joilla on merkittävää vaikutusta veron ohjaavan vaikutuksen kannalta.
Aluksi analysoidaan korjaavan verotuksen teoriaa. Tutkielmassa tarkastellaan syntiverotusta ja sen käyttöönoton syitä, jotka ovat yhteydessä syntiverojen oikeutukseen poiketa verotuksen neutraalisuustavoitteista. Verokohtaannon teoriassa käsitellään tekijöitä, joiden avulla toteutettujen sokerin valmisteverojen vaikutusta ja tehokkuutta arvioidaan tarkastellessa empiirisiä tutkimuksia. Empiirisessä osuudessa tarkastellaan veron siirtymistä kuluttajahintoihin, peilaten tuloksia esiteltyyn veron kohtaannon tutkimuksen teoriaan. Lisäksi tarkastellaan empiiristä tutkimusta asetetuista sokerin valmisteveroista, ja analysoidaan hyödykkeiden kysynnässä tapahtuneiden muutoksien perusteella veron ohjaavaa vaikutusta sekä sen tehokkuutta.
Tutkielmassa tarkastellun empirian perusteella sokerin valmisteverojen vaikutukset sokerin kulutukseen vaihtelevat suuresti. Yleisesti verotettujen sokeripitoisten hyödykkeiden kulutus vähenee verojen käyttöönoton myötä, mutta tutkimuskysymykseen sokerin valmisteverojen tehokkaasta vaikutuksesta sokerin kulutukseen ei saada muodostettua yhtenevää vastausta. Kuluttajat reagoivat preferensseistään riippuen valmisteveroihin eri tavalla, ja asetetun veron muodolla on myös merkittävä vaikutus sen aiheuttamaan ohjaavaan vaikutukseen. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella sokerin syntiverojen mahdollinen regressiivisyys sekä niiden aiheuttamien hyvinvointitappioiden suuruus suhteessa veron korjaavaan vaikutukseen kyseenalaistavat myös verojen tehokkuutta.
Veron ohjaavan vaikutuksen kannalta merkittäväksi tekijäksi nousevat verotettujen hyödykkeiden läheiset korvaavat hyödykkeet, joiden huomiointi veron muotoa suunnitellessa mahdollistaa veron tehokkaamman ohjaavan vaikutuksen. Toiseksi potentiaaliseksi tekijäksi veron ohjaavan vaikutuksen kannalta mainitaan veron signaloiva vaikutus. Tarkastellun empirian perusteella todetaan lisätutkimuksen tarve korjaavista valmisteveroista, joiden rinnalle yhdistetään veron käyttöönoton syistä sekä verotettavien hyödykkeiden haittavaikutuksista tehokkaasti viestiviä toimenpiteitä.
Aluksi analysoidaan korjaavan verotuksen teoriaa. Tutkielmassa tarkastellaan syntiverotusta ja sen käyttöönoton syitä, jotka ovat yhteydessä syntiverojen oikeutukseen poiketa verotuksen neutraalisuustavoitteista. Verokohtaannon teoriassa käsitellään tekijöitä, joiden avulla toteutettujen sokerin valmisteverojen vaikutusta ja tehokkuutta arvioidaan tarkastellessa empiirisiä tutkimuksia. Empiirisessä osuudessa tarkastellaan veron siirtymistä kuluttajahintoihin, peilaten tuloksia esiteltyyn veron kohtaannon tutkimuksen teoriaan. Lisäksi tarkastellaan empiiristä tutkimusta asetetuista sokerin valmisteveroista, ja analysoidaan hyödykkeiden kysynnässä tapahtuneiden muutoksien perusteella veron ohjaavaa vaikutusta sekä sen tehokkuutta.
Tutkielmassa tarkastellun empirian perusteella sokerin valmisteverojen vaikutukset sokerin kulutukseen vaihtelevat suuresti. Yleisesti verotettujen sokeripitoisten hyödykkeiden kulutus vähenee verojen käyttöönoton myötä, mutta tutkimuskysymykseen sokerin valmisteverojen tehokkaasta vaikutuksesta sokerin kulutukseen ei saada muodostettua yhtenevää vastausta. Kuluttajat reagoivat preferensseistään riippuen valmisteveroihin eri tavalla, ja asetetun veron muodolla on myös merkittävä vaikutus sen aiheuttamaan ohjaavaan vaikutukseen. Tarkasteltujen tutkimusten perusteella sokerin syntiverojen mahdollinen regressiivisyys sekä niiden aiheuttamien hyvinvointitappioiden suuruus suhteessa veron korjaavaan vaikutukseen kyseenalaistavat myös verojen tehokkuutta.
Veron ohjaavan vaikutuksen kannalta merkittäväksi tekijäksi nousevat verotettujen hyödykkeiden läheiset korvaavat hyödykkeet, joiden huomiointi veron muotoa suunnitellessa mahdollistaa veron tehokkaamman ohjaavan vaikutuksen. Toiseksi potentiaaliseksi tekijäksi veron ohjaavan vaikutuksen kannalta mainitaan veron signaloiva vaikutus. Tarkastellun empirian perusteella todetaan lisätutkimuksen tarve korjaavista valmisteveroista, joiden rinnalle yhdistetään veron käyttöönoton syistä sekä verotettavien hyödykkeiden haittavaikutuksista tehokkaasti viestiviä toimenpiteitä.