Eteisvärinän havaitseminen fotopletysmografiaan perustuvilla puettavilla laitteilla ja älypuhelimella
Lehtniemi, Linda (2025-01-07)
Eteisvärinän havaitseminen fotopletysmografiaan perustuvilla puettavilla laitteilla ja älypuhelimella
(07.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501143685
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501143685
Tiivistelmä
Eteisvärinä on yksi yleisimmistä rytmihäiriöistä – jopa yli 10 % yli 75-vuotiaasta väestöstä sairastaa eteisvärinää. Eteisvärinädiagnoosin perustana on rytmihäiriön aikainen EKG-tutkimus, jonka haasteena on kuitenkin taudin mahdollinen kohtauksittaisuus tai täysi oireettomuus. Hoitamaton eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivoinfarktin. On olemassa siis tarve pitkäaikaisen sydämen seurannan mahdollistaville ratkaisuille, ja fotopletysmografiaa (FPG) hyödyntävät älylaitteet voisivat olla yksi vaihtoehto nykyisten EKG:aan perustuvien menetelmien rinnalle.
Tämä tutkielma perehtyy eteisvärinän havaitsemiseen FPG:aa hyödyntävillä älylaitteilla. Tavoitteena on selvittää, millainen on kuluttajakäytössä jo olevien laitteiden toimivuus tässä tarkoituksessa, ja mitkä ovat menetelmän suurimmat rajoitteet.
Tutkielmassa havaittiin, että FPG-älylaitteet tunnistavat eteisvärinän luotettavasti, pääosin yli 90 % ja usein jopa yli 95 % herkkyydellä, spesifisyydellä, tarkkuudella sekä positiivisella ja negatiivisella ennustearvolla. Suurimmat menetelmän haasteet ovat käyttökelvottoman signaalin suuri osuus, sekä menetelmän vaikea tutkittavuus liikkeessä olevilla henkilöillä. Lisää tutkimusta tarvitaan rytmihäiriöiden havaitsemisessa sairaalaolosuhteiden ulkopuolella, normaalia elämää eläviltä henkilöiltä. Myös osallistujamäärältään laajemmille tutkimuksille voisi olla tarvetta.
Tämä tutkielma perehtyy eteisvärinän havaitsemiseen FPG:aa hyödyntävillä älylaitteilla. Tavoitteena on selvittää, millainen on kuluttajakäytössä jo olevien laitteiden toimivuus tässä tarkoituksessa, ja mitkä ovat menetelmän suurimmat rajoitteet.
Tutkielmassa havaittiin, että FPG-älylaitteet tunnistavat eteisvärinän luotettavasti, pääosin yli 90 % ja usein jopa yli 95 % herkkyydellä, spesifisyydellä, tarkkuudella sekä positiivisella ja negatiivisella ennustearvolla. Suurimmat menetelmän haasteet ovat käyttökelvottoman signaalin suuri osuus, sekä menetelmän vaikea tutkittavuus liikkeessä olevilla henkilöillä. Lisää tutkimusta tarvitaan rytmihäiriöiden havaitsemisessa sairaalaolosuhteiden ulkopuolella, normaalia elämää eläviltä henkilöiltä. Myös osallistujamäärältään laajemmille tutkimuksille voisi olla tarvetta.