Eriarvoisuuden kentällä : Luokkarakenteen ulottuminen lasten ja nuorten urheiluseuraharrastuksiin
Lahermaa, Vilma (2025-01-08)
Eriarvoisuuden kentällä : Luokkarakenteen ulottuminen lasten ja nuorten urheiluseuraharrastuksiin
(08.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174245
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174245
Tiivistelmä
Tämän kandidaatin tutkielman aiheena on luokkarakenteen ulottuminen lasten ja nuorten urheiluseuraharrastuksiin. Aihe on ajankohtainen: Turussa ollaan vuoden 2025 alussa ottamassa käyttöön Boostii-etu, joka on kaikkien turkulaisten lasten ja nuorten perheille tarkoitettu, urheiluseurojen kausimaksuihin kohdistettu rahallinen etuus. Uudistuksen taustalla on pitkään jatkunut huoli liikunta- ja urheiluharrastusten kalleudesta. Urheiluseurojen tulisi liikunta-alan perusyksikköinä edistää julkishallinnollista tavoitetta lisätä liikuntaa kaikissa väestöryhmissä, mutta seurojen tarjoamien harrastusten korkeat hinnat sekä urheilulliset pääsyvaatimukset ovat tätä tavoitetta vastaan.
Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa selvitin alan tutkimuskirjallisuudesta, millaisia resursseja lasten ja nuorten urheiluseuraharrastaminen vaatii heidän perheiltään sekä miten nämä resurssit ovat kytköksissä perheen luokka-asemaan. Analyysin pohjana toimi klassikkososiologi Pierre Bourdieun luokkateoria. Bourdieun teorian mukaisesti oletin, että luokka-asemaan liittyvät sekä taloudelliset että kulttuuriset resurssit eli pääomat, ja että eri pääomat kietoutuvat toisiinsa ja kasautuvat samoille, korkeammassa luokka-asemassa oleville, henkilöille.
Tutkimuskirjallisuuden perusteella lasten ja nuorten urheiluseuraharrastaminen on riippuvaista heidän vanhempiensa luokka-asemasta. Tämä johtuu erityisesti taloudellisen, mutta myös kulttuurisen pääoman tarpeesta harrastuksissa. Harrastusten hinnat ovat korkeita sekä harraste- että erityisesti kilpatasolla, ja vaikuttaa siltä, että hinnat rajaavat osan perheistä suoraan pois. Kulttuurinen pääoma sen sijaan on kytköksissä urheiluseuratoimintaan panostamiseen, ystävyyssuhteiden luomiseen seurayhteisössä sekä lajikulttuuristen sääntöjen noudattamiseen. Kulttuurisesti erityisen haastavaa urheiluharrastaminen näyttää olevan maahanmuuttajataustaisille, erityisesti muslimitytöille.
Tulokset viittaavat siihen, että urheiluseuraharrastukset eivät ole yhtä lailla kaikkien sosiaaliluokkien saavutettavissa, ja näin ollen väite siitä, etteivät urheiluseurat kaikilta osin edistä kansanliikuntatavoitetta, on perusteltu. Harrastusten raja-aitoja madaltavat toimenpiteet, jollainen Turussa nyt käyttöön otettava Boostii-etu pyrkii olemaan, ovat siis tämän tutkielman tulosten valossa tarpeellisia.
Tutkielmani on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa selvitin alan tutkimuskirjallisuudesta, millaisia resursseja lasten ja nuorten urheiluseuraharrastaminen vaatii heidän perheiltään sekä miten nämä resurssit ovat kytköksissä perheen luokka-asemaan. Analyysin pohjana toimi klassikkososiologi Pierre Bourdieun luokkateoria. Bourdieun teorian mukaisesti oletin, että luokka-asemaan liittyvät sekä taloudelliset että kulttuuriset resurssit eli pääomat, ja että eri pääomat kietoutuvat toisiinsa ja kasautuvat samoille, korkeammassa luokka-asemassa oleville, henkilöille.
Tutkimuskirjallisuuden perusteella lasten ja nuorten urheiluseuraharrastaminen on riippuvaista heidän vanhempiensa luokka-asemasta. Tämä johtuu erityisesti taloudellisen, mutta myös kulttuurisen pääoman tarpeesta harrastuksissa. Harrastusten hinnat ovat korkeita sekä harraste- että erityisesti kilpatasolla, ja vaikuttaa siltä, että hinnat rajaavat osan perheistä suoraan pois. Kulttuurinen pääoma sen sijaan on kytköksissä urheiluseuratoimintaan panostamiseen, ystävyyssuhteiden luomiseen seurayhteisössä sekä lajikulttuuristen sääntöjen noudattamiseen. Kulttuurisesti erityisen haastavaa urheiluharrastaminen näyttää olevan maahanmuuttajataustaisille, erityisesti muslimitytöille.
Tulokset viittaavat siihen, että urheiluseuraharrastukset eivät ole yhtä lailla kaikkien sosiaaliluokkien saavutettavissa, ja näin ollen väite siitä, etteivät urheiluseurat kaikilta osin edistä kansanliikuntatavoitetta, on perusteltu. Harrastusten raja-aitoja madaltavat toimenpiteet, jollainen Turussa nyt käyttöön otettava Boostii-etu pyrkii olemaan, ovat siis tämän tutkielman tulosten valossa tarpeellisia.