SVOP-rahasto ja varojenjaon verotus : Tarkastelussa palautusehtoisen SVOP-sijoituksen merkitys verotuksessa
Brandt, Elias (2025-01-07)
SVOP-rahasto ja varojenjaon verotus : Tarkastelussa palautusehtoisen SVOP-sijoituksen merkitys verotuksessa
Brandt, Elias
(07.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174405
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174405
Tiivistelmä
Tutkielma keskittyy käsittelemään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa eli SVOP-rahastoa. SVOP-rahasto lisättiin osaksi nykyistä osakeyhtiölakia (642/2006, ”OYL”), eikä siitä ollut erillisiä säännöksiä aikaisemmassa osakeyhtiölaissa. SVOP-rahaston varojenjaon verottamista koskevat säännökset tulivat voimaan vuonna 2014. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mikä SVOP-rahasto on ja miten sen kautta tapahtuvaa varojenjakoa käsitellään verotuksessa erityisesti silloin, kun saajana on luonnollinen henkilö. Lisäksi keskitytään tarkastelemaan SVOP-sijoituksen palautusehtoisuuden merkitystä verotuksessa. Tähän liittyen erityisesti kysymys siitä, voiko vastikkeetonta SVOP-sijoitusta tulkita lahjaksi yhtiön muille osakkeenomistajille. Palautusehtoisella SVOP-sijoituksella tarkoitetaan sellaista sijoitusta yhtiön SVOP-rahastoon, johon sisältyy ehto sen palauttamisesta sijoituksen tekijälle.
Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmaattista eli lainopillista menetelmää. Keskeisiä lähteitä ovat lainsäädäntö, verohallinnon ohjeet, oikeuskirjallisuus sekä oikeuskäytäntö. Erityistä huomiota kiinnitetään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 2016:104, joka antaa merkittävää ohjausta palautusehdon merkityksestä.
SVOP-rahasto on yhtiön taseessa oleva oman pääoman erä, josta säädetään OYL 8:2:ssä. Varojenjakoa verotetaan pääsääntöisesti osinkona, mutta sitä voidaan tietyin edellytyksin verottaa luovutuksena. Tutkielmassa havaittiin, että palautusehtoista vastikkeetonta pääomasijoitusta yhtiön SVOP-rahastoon ei lähtökohtaisesti tule tulkita lahjaksi yhtiön muille osakkeenomistajille. Ilman palautusehtoa tehty SVOP-sijoitus voidaan sen sijaan tulkita lahjaksi yhtiön muille osakkeenomistajille, mutta verotusta on tästä huolimatta tarkasteltava tapauskohtaisesti. Palautusehto selkeyttää sijoituksen yksilöimistä ja palauttamista sijoituksen tekijälle.
Tutkimusmenetelmänä käytetään oikeusdogmaattista eli lainopillista menetelmää. Keskeisiä lähteitä ovat lainsäädäntö, verohallinnon ohjeet, oikeuskirjallisuus sekä oikeuskäytäntö. Erityistä huomiota kiinnitetään korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun KHO 2016:104, joka antaa merkittävää ohjausta palautusehdon merkityksestä.
SVOP-rahasto on yhtiön taseessa oleva oman pääoman erä, josta säädetään OYL 8:2:ssä. Varojenjakoa verotetaan pääsääntöisesti osinkona, mutta sitä voidaan tietyin edellytyksin verottaa luovutuksena. Tutkielmassa havaittiin, että palautusehtoista vastikkeetonta pääomasijoitusta yhtiön SVOP-rahastoon ei lähtökohtaisesti tule tulkita lahjaksi yhtiön muille osakkeenomistajille. Ilman palautusehtoa tehty SVOP-sijoitus voidaan sen sijaan tulkita lahjaksi yhtiön muille osakkeenomistajille, mutta verotusta on tästä huolimatta tarkasteltava tapauskohtaisesti. Palautusehto selkeyttää sijoituksen yksilöimistä ja palauttamista sijoituksen tekijälle.