Yliopisto-opiskelijoiden kokemukset työnteon ja korkeakouluopintojen yhdistämisestä ja siihen kytkeytyvistä voimavaroista : Tarkastelussa proviisori- ja kasvatustieteiden opiskelijat
Kettunen, Nelli (2025-01-08)
Yliopisto-opiskelijoiden kokemukset työnteon ja korkeakouluopintojen yhdistämisestä ja siihen kytkeytyvistä voimavaroista : Tarkastelussa proviisori- ja kasvatustieteiden opiskelijat
Kettunen, Nelli
(08.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174232
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501174232
Tiivistelmä
Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynti on keskustelua herättävä aihe ja yli puolet
korkeakouluopiskelijoista kävi opintojensa ohella töissä vuonna 2022. Yliopisto-opiskelijoiden
työssäkäyntiin kytkeytyy erilaisia syitä, joista merkittävimpinä esille nousee oman alan kokemuksen
kerryttäminen sekä taloudelliset tekijät. Kun yliopisto-opintoihin yhdistää työssäkäynnin, vaatii se
opiskelijalta huomiota, että omat voimavarat riittävät. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää miten
yliopisto-opiskelijat kokevat opintojen ja työnteon yhdistämisen ja millaisia voimavaroja siihen
kytkeytyy.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta yliopisto
opiskelijaa, kolmea kasvatustieteiden opiskelijaa sekä kolmea proviisoriopiskelijaa. Haastateltavat
olivat kahdesta eri suomalaisesta yliopistosta niin, että kolme kasvatustieteiden opiskelijat olivat
yhdestä ja proviisoriopiskelijat toisesta yliopistosta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina
zoom-etäyhteyden välityksellä huhtikuussa 2024. Haastattelut kestivät 10–25 minuuttia, riippuen
vastausten pituudesta ja mahdollisista lisäkysymyksistä. Haastatteluissa oli käytössä etukäteen laadittu
haastattelurunko, jossa oli viisi pääteemaa ja jokaisen pääteeman alla yhdestä seitsemään kysymystä.
Tutkimukseen oli asetettu kolme tutkimuskysymystä, joihin kaikkiin löydettiin aineistosta vastaukset.
Tuloksissa ilmeni, että opiskelijoilla oli enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia opintojen
ja töiden yhdistämisestä. Positiivisina puolina esille nousi sujuvuus ja monipuolisuus opintojen ja työn
välillä, etenkin silloin kun työtä tehdään kohtuullinen määrä. Lisäksi positiivisina puolina esille nousi
yhdistämisen tuoma monipuolisuus sekä taloudelliset – ja ammatilliset hyödyt. Negatiivisina puolina
esille nousi haasteet ajanhallinnassa ja aikataulutuksessa. Lisäksi haasteeksi nousi opintojen
erottamisen vapaa-ajasta. Esille nousi myös seikkoja, joissa todettiin olevan sekä helppoutta että
haastetta, kuten palautuminen sekä sosiaalisen elämän ylläpito.
Jaksamisen kannalta tärkeimmiksi voimavaroiksi yhdistäessä yliopisto-opinnot ja työnteon nousi esille
sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, kokemus merkityksellisyydestä ja pärjäävyydestä, rentoutuminen
ja palautuminen, uni ja ravitsemus, harrastukset ja liikunta sekä ajan- ja elämänhallintataidot.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös keinoja, joita työpaikka ja oppilaitos tarjoavat jaksamisen ja
voimavarojen ylläpitämiseen. Tämän tutkimuskysymyksen osalta vastaukset jäivät hieman niukoiksi,
mutta työpaikan tarjoamista keinoista esille nousi työelämän joustavuus ja työn hallinta, jaksamisen
tukeminen ja sosiaalinen tuki. Oppilaitoksen tarjoamista keinoista puolestaan esille nousi opintojen
sujuvuuden ja jaksamisen tukeminen, yleistä hyvinvointia tukevat palvelut sekä yhteisöllisyyden
edistäminen.
korkeakouluopiskelijoista kävi opintojensa ohella töissä vuonna 2022. Yliopisto-opiskelijoiden
työssäkäyntiin kytkeytyy erilaisia syitä, joista merkittävimpinä esille nousee oman alan kokemuksen
kerryttäminen sekä taloudelliset tekijät. Kun yliopisto-opintoihin yhdistää työssäkäynnin, vaatii se
opiskelijalta huomiota, että omat voimavarat riittävät. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää miten
yliopisto-opiskelijat kokevat opintojen ja työnteon yhdistämisen ja millaisia voimavaroja siihen
kytkeytyy.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta yliopisto
opiskelijaa, kolmea kasvatustieteiden opiskelijaa sekä kolmea proviisoriopiskelijaa. Haastateltavat
olivat kahdesta eri suomalaisesta yliopistosta niin, että kolme kasvatustieteiden opiskelijat olivat
yhdestä ja proviisoriopiskelijat toisesta yliopistosta. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina
zoom-etäyhteyden välityksellä huhtikuussa 2024. Haastattelut kestivät 10–25 minuuttia, riippuen
vastausten pituudesta ja mahdollisista lisäkysymyksistä. Haastatteluissa oli käytössä etukäteen laadittu
haastattelurunko, jossa oli viisi pääteemaa ja jokaisen pääteeman alla yhdestä seitsemään kysymystä.
Tutkimukseen oli asetettu kolme tutkimuskysymystä, joihin kaikkiin löydettiin aineistosta vastaukset.
Tuloksissa ilmeni, että opiskelijoilla oli enemmän positiivisia kuin negatiivisia kokemuksia opintojen
ja töiden yhdistämisestä. Positiivisina puolina esille nousi sujuvuus ja monipuolisuus opintojen ja työn
välillä, etenkin silloin kun työtä tehdään kohtuullinen määrä. Lisäksi positiivisina puolina esille nousi
yhdistämisen tuoma monipuolisuus sekä taloudelliset – ja ammatilliset hyödyt. Negatiivisina puolina
esille nousi haasteet ajanhallinnassa ja aikataulutuksessa. Lisäksi haasteeksi nousi opintojen
erottamisen vapaa-ajasta. Esille nousi myös seikkoja, joissa todettiin olevan sekä helppoutta että
haastetta, kuten palautuminen sekä sosiaalisen elämän ylläpito.
Jaksamisen kannalta tärkeimmiksi voimavaroiksi yhdistäessä yliopisto-opinnot ja työnteon nousi esille
sosiaalinen ja emotionaalinen tuki, kokemus merkityksellisyydestä ja pärjäävyydestä, rentoutuminen
ja palautuminen, uni ja ravitsemus, harrastukset ja liikunta sekä ajan- ja elämänhallintataidot.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös keinoja, joita työpaikka ja oppilaitos tarjoavat jaksamisen ja
voimavarojen ylläpitämiseen. Tämän tutkimuskysymyksen osalta vastaukset jäivät hieman niukoiksi,
mutta työpaikan tarjoamista keinoista esille nousi työelämän joustavuus ja työn hallinta, jaksamisen
tukeminen ja sosiaalinen tuki. Oppilaitoksen tarjoamista keinoista puolestaan esille nousi opintojen
sujuvuuden ja jaksamisen tukeminen, yleistä hyvinvointia tukevat palvelut sekä yhteisöllisyyden
edistäminen.