Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944
Vuonokari-Bomström, Liisa (2025-02-21)
Itä-Karjalan sotasaalisarkisto miehityshallinnon välineenä ja Suur-Suomen rakentajana 1941–1944
(21.02.2025)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0016-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0016-9
Tiivistelmä
Väitöskirja tarkastelee Itä-Karjalan sotasaalisarkiston roolia miehityshallinnon välineenä ja suomalaisen tulevaisuuden rakentajana suomalaisten miehittämässä Neuvosto-Karjalassa 1941–1944.
Tutkimus yhdistää arkistotiedettä ja sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa ja kysyy, mikä miehitetyn alueen historiassa ja kulttuuriperinnössä oli sellaista, joka katsottiin sotasaalisarkistossa arvokkaaksi säilyttää, ja miten arkistoaineistoja haluttiin käyttää suomalaisen Itä-Karjalan rakentamisessa. Lisäksi kysytään, miten sotilashallinto kykeni käyttämään arkistojen erityispiirteitä hyväkseen. Tärkeimpinä lähdeaineistoina käytetään sotasaalisarkiston toiminnan tuloksena muodostunutta arkistoa sekä sen johtajan Pentti Renvallin henkilöarkistoa.
Tutkimus osoittaa, että sotasaalisarkiston henkilökunta piti tavoitteenaan Äänislinnan maakunta-arkiston ja kirjaston luomista, ja sai siihen tukea Valtionarkistolta ja Helsingin yliopiston kirjastolta, mutta työn perimmäinen tarkoitus myös kyseenalaistettiin monta kertaa. Sotasaalisarkiston johtaja Pentti Renvall käytti sotasaaliarkiston aineistoja tutkimukseen, jonka tavoitteena oli nostaa ns. punasuomalaisten historia esille tavalla, joka tukisi miehitetyn alueen henkistä kiinnittymistä Suomeen. Sotasaalisarkisto ei ollut pelkästään sota-ajan luoma ilmiö, vaan luontevaa jatkumoa Suomen arkistolaitoksen kehittymiselle aikaisempina vuosikymmeninä. Sotasaalisarkiston kaltaisia toimijoita oli lähes kaikilla toisen maailmansodan rintamilla. Sotasaaliiksi otettujen arkistojen merkitys oli suuri etenkin miehitettyjen alueiden haltuunotossa ja valvonnassa.
Sotasaalisarkistossa tehty työ oli mahdollista tehdyssä laajuudessa vain, koska suorittavaan työhön käytettiin ensin sotavanki- ja sitten keskitysleirivankityövoimaa. Tutkimus osoittaa, että sotilashallinnon suorittama jako ”kansallisiin” ja ”epäkansallisiin” paikallisiin asukkaisiin vaikutti syvällisesti kaikkeen sen toimintaan, eikä mitään sotilashallinnon toiminnan aluetta voi tutkia ottamatta sitä huomioon. The East Karelia War Booty Archives as an instrument of the Finnish occupation administration and as a builder of Greater Finland 1941–1944
This dissertation examines the role of the East Karelia War Booty Archives during the occupation of Soviet Karelia (1941–1944) both as a tool of the Finnish occupation administration and as a contributor to the vision of Greater Finland.
This study combines archival science and social and cultural history of the war, exploring what aspects of the history and cultural heritage of the occupied area were deemed worth preserving, and how the archival materials were intended to be used in the construction of a Finnish East Karelia. It also examines the extent to which the military administration was able to make use of the special characteristics of archival material. The primary sources of this study include the archives of the military administration as well as the personal archives of the director of the war booty archives, Pentti Renvall.
The research demonstrates that the personnel of the War Booty Archives aimed to establish the Äänislinna Provincial Archives and Library. This initiative was supported by the National Archives of Finland and the University of Helsinki Library. The occupation administration that funded War Booty Archives work periodically questioned its ultimate purpose. Pentti Renvall, the director of the War Booty Archives, used its materials for research aimed at highlighting the history of the so-called Red Finns in a way that would support the mental attachment of the occupied area to Finland. Archival work in the occupied area was not only a wartime phenomenon, but also a natural continuation of the development of the Finnish archival institutions in the preceding decades. Similar initiatives to the War Booty Archives existed on almost all fronts of the Second World War. Their role was particularly important in controlling occupied territories. The work conducted in the War Booty Archives was made possible primarily through the use of prisoner-of-war and concentration camp labor. This study underscores how military administration’s distinction between 'national' and 'non-national' locals profoundly influenced all its activities, highlighting the necessity of considering this division in any analysis of the military administration's functions.
Tutkimus yhdistää arkistotiedettä ja sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriaa ja kysyy, mikä miehitetyn alueen historiassa ja kulttuuriperinnössä oli sellaista, joka katsottiin sotasaalisarkistossa arvokkaaksi säilyttää, ja miten arkistoaineistoja haluttiin käyttää suomalaisen Itä-Karjalan rakentamisessa. Lisäksi kysytään, miten sotilashallinto kykeni käyttämään arkistojen erityispiirteitä hyväkseen. Tärkeimpinä lähdeaineistoina käytetään sotasaalisarkiston toiminnan tuloksena muodostunutta arkistoa sekä sen johtajan Pentti Renvallin henkilöarkistoa.
Tutkimus osoittaa, että sotasaalisarkiston henkilökunta piti tavoitteenaan Äänislinnan maakunta-arkiston ja kirjaston luomista, ja sai siihen tukea Valtionarkistolta ja Helsingin yliopiston kirjastolta, mutta työn perimmäinen tarkoitus myös kyseenalaistettiin monta kertaa. Sotasaalisarkiston johtaja Pentti Renvall käytti sotasaaliarkiston aineistoja tutkimukseen, jonka tavoitteena oli nostaa ns. punasuomalaisten historia esille tavalla, joka tukisi miehitetyn alueen henkistä kiinnittymistä Suomeen. Sotasaalisarkisto ei ollut pelkästään sota-ajan luoma ilmiö, vaan luontevaa jatkumoa Suomen arkistolaitoksen kehittymiselle aikaisempina vuosikymmeninä. Sotasaalisarkiston kaltaisia toimijoita oli lähes kaikilla toisen maailmansodan rintamilla. Sotasaaliiksi otettujen arkistojen merkitys oli suuri etenkin miehitettyjen alueiden haltuunotossa ja valvonnassa.
Sotasaalisarkistossa tehty työ oli mahdollista tehdyssä laajuudessa vain, koska suorittavaan työhön käytettiin ensin sotavanki- ja sitten keskitysleirivankityövoimaa. Tutkimus osoittaa, että sotilashallinnon suorittama jako ”kansallisiin” ja ”epäkansallisiin” paikallisiin asukkaisiin vaikutti syvällisesti kaikkeen sen toimintaan, eikä mitään sotilashallinnon toiminnan aluetta voi tutkia ottamatta sitä huomioon.
This dissertation examines the role of the East Karelia War Booty Archives during the occupation of Soviet Karelia (1941–1944) both as a tool of the Finnish occupation administration and as a contributor to the vision of Greater Finland.
This study combines archival science and social and cultural history of the war, exploring what aspects of the history and cultural heritage of the occupied area were deemed worth preserving, and how the archival materials were intended to be used in the construction of a Finnish East Karelia. It also examines the extent to which the military administration was able to make use of the special characteristics of archival material. The primary sources of this study include the archives of the military administration as well as the personal archives of the director of the war booty archives, Pentti Renvall.
The research demonstrates that the personnel of the War Booty Archives aimed to establish the Äänislinna Provincial Archives and Library. This initiative was supported by the National Archives of Finland and the University of Helsinki Library. The occupation administration that funded War Booty Archives work periodically questioned its ultimate purpose. Pentti Renvall, the director of the War Booty Archives, used its materials for research aimed at highlighting the history of the so-called Red Finns in a way that would support the mental attachment of the occupied area to Finland. Archival work in the occupied area was not only a wartime phenomenon, but also a natural continuation of the development of the Finnish archival institutions in the preceding decades. Similar initiatives to the War Booty Archives existed on almost all fronts of the Second World War. Their role was particularly important in controlling occupied territories. The work conducted in the War Booty Archives was made possible primarily through the use of prisoner-of-war and concentration camp labor. This study underscores how military administration’s distinction between 'national' and 'non-national' locals profoundly influenced all its activities, highlighting the necessity of considering this division in any analysis of the military administration's functions.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2860]