Katujengi-ilmiön mediakuva ja agendan asettuminen Suomessa : Kehysanalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien lehtikirjoituksista vuosina 2020–2023
Järvinen, Siiri (2024-12-16)
Katujengi-ilmiön mediakuva ja agendan asettuminen Suomessa : Kehysanalyyttinen tutkimus Helsingin Sanomien lehtikirjoituksista vuosina 2020–2023
(16.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205209
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205209
Tiivistelmä
Viime vuosina suomalainen katujengi-ilmiö on herättänyt runsaasti keskustelua julkisuudessa ja politiikassa. Se on synnyttänyt huolta sekä yhteiskunnan yleisen turvallisuuden heikentymisen että nuorten pahoinvoinnin lisääntymisen näkökulmista. Tutkielmassani tarkastelen katujengi-ilmiön nousua ja sen vakiintumista julkiselle agendalle. Teoreettismetodologisena lähestymistapana tutkielmassani ovat kehystäminen ja agendan asettaminen. Tutkimusaineistona hyödynnän Helsingin Sanomien digitoituja suomalaista katujengi-ilmiötä käsitteleviä lehtikirjoituksia (N=292) ajanjaksolla 3.1.2020– 30.12.2023. Analyysimenetelminä ovat määrällinen sisällön erittely sekä laadullisen sisällönanalyysin keinoin toteutettu kehysanalyysi.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millä tavoin katujengi-ilmiö nousi julkiselle agendalle Suomessa? sekä 2) Millaisista kehyksistä käsin katujengi-ilmiöstä on keskusteltu tutkimusperiodin aikana? Näiden kysymysten kautta tutkin katujengikeskustelun ajoittumista sekä sitä, minkälaiset tapaukset olivat lehtikirjoitusten keskiössä eri ajankohtina. Lisäksi tutkin, onko ylipäätään havaittavissa selkeää agendan asettumista ilmiön suhteen ja mikäli agendan asettuminen on paikannettavissa, niin milloin kehitys on tapahtunut ja mistä silloin keskusteltiin. Kehysanalyyttisesti tarkastelen katujengiilmiötä koskevan keskustelun sisältöjä ja merkityksiä. Tutkin, onko julkisessa keskustelussa havaittavissa selkeitä tulkinnallisia kehyksiä, minkälaisia kehykset ovat sekä sitä, täydentävätkö vai kilpailevatko kehykset keskenään. Tutkin myös, onko lehtikirjoitusten pohjalta havaittavissa, että kehykset olisivat muuttuneet ajan kuluessa.
Tutkimusperiodin alussa aiheesta keskusteltiin vaihtelevasti. Laajemmin julkiseen keskusteluun jengiilmiö nousi loppuvuonna 2021, ja vakiintui uutismediaan syksyllä 2022. Suurimmalla volyymilla katujengeistä keskusteltiin syksyllä 2023. Aineiston perusteella muodostui viisi katujengi-ilmiöön liittyvää tulkinnallista kehystä: 1) nuorisokulttuurin kehys, 2) nuorisorikollisuuden kehys, 3) yhteiskunnallisten syiden ja keinojen kehys, 4) rikollisuus yhteiskunnallisena ilmiönä kehys sekä 5) jengi-ilmiön kehys.
Katujengi-ilmiön mediakehysten kohdalla on mahdollista havaita ajallinen trendi koskien sitä, mitkä kehykset korostuvat kunakin aikana. Tarkasteluajanjakson alkupuolella keskustelua käytiin pääosin nuorisokulttuurin ja nuorisorikollisuuden kehyksistä käsin. Erityisesti vuoden 2021 alussa esiintyi paljon keskustelua siitä, onko Suomessa jengiytymistä ja mitä jengi-ilmiöllä tarkoitetaan. Vuoden 2021 lopussa jengi-ilmiön olemassaoloa ei enää kiistetty. Vuoden 2022 loppupuolelta lähtien keskustelun kehykset lähtivät selkeimmin muodostumaan eri suuntiin, ja tällöin kehysten teemoista nousi enemmän mukaan monipuolisempaa keskustelua useista eri kehyksistä käsin. Keskustelua käytiin esimerkiksi jengi-ilmiön ennaltaehkäisyn kysymyksistä ja ilmiö nousi esiin myös poliittisella agendalla. Suurimmalla volyymilla ilmiöstä keskusteltiin syksyllä 2023, ja tällöin kehyksistä korostuivat erityisesti yhteiskunnallisten syiden ja keinojen sekä rikollisuus yhteiskunnallisena kysymyksenä -kehykset. Keskustelussa pohdittiin monipuolisesti jengiytymisen syitä, ja mediassa olivat esillä eri asiantuntijat. Tarkasteluajanjaksolla on aluksi havaittavissa enemmän jengi-ilmiön vierauteen ja -käsitteen käyttöön liittyviä teemoja, kun taas ajanjakson edetessä kehyksen sisällä korostuvat etenkin jengi-ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvät teemat.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millä tavoin katujengi-ilmiö nousi julkiselle agendalle Suomessa? sekä 2) Millaisista kehyksistä käsin katujengi-ilmiöstä on keskusteltu tutkimusperiodin aikana? Näiden kysymysten kautta tutkin katujengikeskustelun ajoittumista sekä sitä, minkälaiset tapaukset olivat lehtikirjoitusten keskiössä eri ajankohtina. Lisäksi tutkin, onko ylipäätään havaittavissa selkeää agendan asettumista ilmiön suhteen ja mikäli agendan asettuminen on paikannettavissa, niin milloin kehitys on tapahtunut ja mistä silloin keskusteltiin. Kehysanalyyttisesti tarkastelen katujengiilmiötä koskevan keskustelun sisältöjä ja merkityksiä. Tutkin, onko julkisessa keskustelussa havaittavissa selkeitä tulkinnallisia kehyksiä, minkälaisia kehykset ovat sekä sitä, täydentävätkö vai kilpailevatko kehykset keskenään. Tutkin myös, onko lehtikirjoitusten pohjalta havaittavissa, että kehykset olisivat muuttuneet ajan kuluessa.
Tutkimusperiodin alussa aiheesta keskusteltiin vaihtelevasti. Laajemmin julkiseen keskusteluun jengiilmiö nousi loppuvuonna 2021, ja vakiintui uutismediaan syksyllä 2022. Suurimmalla volyymilla katujengeistä keskusteltiin syksyllä 2023. Aineiston perusteella muodostui viisi katujengi-ilmiöön liittyvää tulkinnallista kehystä: 1) nuorisokulttuurin kehys, 2) nuorisorikollisuuden kehys, 3) yhteiskunnallisten syiden ja keinojen kehys, 4) rikollisuus yhteiskunnallisena ilmiönä kehys sekä 5) jengi-ilmiön kehys.
Katujengi-ilmiön mediakehysten kohdalla on mahdollista havaita ajallinen trendi koskien sitä, mitkä kehykset korostuvat kunakin aikana. Tarkasteluajanjakson alkupuolella keskustelua käytiin pääosin nuorisokulttuurin ja nuorisorikollisuuden kehyksistä käsin. Erityisesti vuoden 2021 alussa esiintyi paljon keskustelua siitä, onko Suomessa jengiytymistä ja mitä jengi-ilmiöllä tarkoitetaan. Vuoden 2021 lopussa jengi-ilmiön olemassaoloa ei enää kiistetty. Vuoden 2022 loppupuolelta lähtien keskustelun kehykset lähtivät selkeimmin muodostumaan eri suuntiin, ja tällöin kehysten teemoista nousi enemmän mukaan monipuolisempaa keskustelua useista eri kehyksistä käsin. Keskustelua käytiin esimerkiksi jengi-ilmiön ennaltaehkäisyn kysymyksistä ja ilmiö nousi esiin myös poliittisella agendalla. Suurimmalla volyymilla ilmiöstä keskusteltiin syksyllä 2023, ja tällöin kehyksistä korostuivat erityisesti yhteiskunnallisten syiden ja keinojen sekä rikollisuus yhteiskunnallisena kysymyksenä -kehykset. Keskustelussa pohdittiin monipuolisesti jengiytymisen syitä, ja mediassa olivat esillä eri asiantuntijat. Tarkasteluajanjaksolla on aluksi havaittavissa enemmän jengi-ilmiön vierauteen ja -käsitteen käyttöön liittyviä teemoja, kun taas ajanjakson edetessä kehyksen sisällä korostuvat etenkin jengi-ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn liittyvät teemat.