Köyhyys suomalaislasten- ja nuorten elämänkuluissa: Katsaus köyhyyden arkisiin vaikutuksiin ja ylisukupolvisiin mekanismeihin
Saalismaa, Annukka (2025-01-10)
Köyhyys suomalaislasten- ja nuorten elämänkuluissa: Katsaus köyhyyden arkisiin vaikutuksiin ja ylisukupolvisiin mekanismeihin
(10.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501204993
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501204993
Tiivistelmä
Tässä kuvailevana kirjallisuuskatsauksena toteutetussa kandidaatin tutkielmassa tarkastelen aiemman tutkimustiedon pohjalta suomalaislasten- ja nuorten köyhyyskokemuksia. Tutkin, miten köyhyys näyttäytyy lasten ja nuorten arjessa. Lisäksi selvitän, millaiset mekanismit vaikuttavat köyhyyden ylisukupolvisuuteen, ei siirtymiseen sukupolvelta seuraavalle. Tutkimusaineistoni koostuu yhdeksästä kotimaisesta vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista, ja valittu aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin.
Suomalainen hyvinvointivaltio on tunnettu tasa-arvosta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta, jonka kattava ja universaali perhepolitiikka mahdollistavat. Kutenkin viimeisten vuosikymmenten aikana lapsiperheköyhyys on yleistynyt Suomessa, ja tällä hetkellä noin joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin on kohdennettu leikkauksia hallituksesta toiseen, taloudellisista suhdanteista riippumatta. Nykyinen Petteri Orpon hallitus (2023-) on jatkanut edeltäjiensä linjalla leikaten lapsiperheiden sosiaalietuuksia. Leikkausten ennustetaan lisäävän entisestään köyhien lapsiperheiden määrää ja ne vaikuttavat etenkin jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin.
Tutkimustulosten perusteella köyhyys vaikuttaa suomalaislasten- ja nuorten arkeen kokonaisvaltaisesti, monella eri elämän osa-alueella. Suomessa lapset ja nuoret eivät koe absoluuttisia puutteita arjessaan, vaan köyhyys ilmenee heille suhteellisina puutteina mm. vaatetuksessa ja harrastusmahdollisuuksissa. Köyhyys aiheuttaa materiaalisen puuteen lisäksi haasteita sosiaalisissa suhteissa, sekä muovautuu jo varhaisessa vaiheessa osaksi identiteettiä ja minäkuvaa. Köyhyyden ylisukupolvisuuden taustalla vaikuttavat analyysin perusteella etenkin toimeentulotuen asiakkuus, työttömyys, sekä koulupudokkuus, eli jääminen ilman toisen asteen tutkintoa. Koska lapsiperheet kärsivät edelleen köyhyydestä, voidaan todeta, ettei suomalainen hyvinvointivaltio kykene tällä hetkellä toteuttamaan tehtäväänsä taaten kaikille aidosti riittävän perusturvan, sekä yhdenvertaiset palvelut ja etuudet. Sosiaalityön haasteena onkin, kuinka se saa vietyä asiakastyössä havaitseman tiedon köyhyyden vaikutuksista osaksi poliittista päätöksentekoa niin, että se johtaa aidosti myönteisiin poliittisiin ratkaisuihin lapsiperheiden kannalta.
Suomalainen hyvinvointivaltio on tunnettu tasa-arvosta ja sosiaalisesta liikkuvuudesta, jonka kattava ja universaali perhepolitiikka mahdollistavat. Kutenkin viimeisten vuosikymmenten aikana lapsiperheköyhyys on yleistynyt Suomessa, ja tällä hetkellä noin joka kymmenes lapsi elää köyhässä perheessä. Lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin on kohdennettu leikkauksia hallituksesta toiseen, taloudellisista suhdanteista riippumatta. Nykyinen Petteri Orpon hallitus (2023-) on jatkanut edeltäjiensä linjalla leikaten lapsiperheiden sosiaalietuuksia. Leikkausten ennustetaan lisäävän entisestään köyhien lapsiperheiden määrää ja ne vaikuttavat etenkin jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin lapsiperheisiin.
Tutkimustulosten perusteella köyhyys vaikuttaa suomalaislasten- ja nuorten arkeen kokonaisvaltaisesti, monella eri elämän osa-alueella. Suomessa lapset ja nuoret eivät koe absoluuttisia puutteita arjessaan, vaan köyhyys ilmenee heille suhteellisina puutteina mm. vaatetuksessa ja harrastusmahdollisuuksissa. Köyhyys aiheuttaa materiaalisen puuteen lisäksi haasteita sosiaalisissa suhteissa, sekä muovautuu jo varhaisessa vaiheessa osaksi identiteettiä ja minäkuvaa. Köyhyyden ylisukupolvisuuden taustalla vaikuttavat analyysin perusteella etenkin toimeentulotuen asiakkuus, työttömyys, sekä koulupudokkuus, eli jääminen ilman toisen asteen tutkintoa. Koska lapsiperheet kärsivät edelleen köyhyydestä, voidaan todeta, ettei suomalainen hyvinvointivaltio kykene tällä hetkellä toteuttamaan tehtäväänsä taaten kaikille aidosti riittävän perusturvan, sekä yhdenvertaiset palvelut ja etuudet. Sosiaalityön haasteena onkin, kuinka se saa vietyä asiakastyössä havaitseman tiedon köyhyyden vaikutuksista osaksi poliittista päätöksentekoa niin, että se johtaa aidosti myönteisiin poliittisiin ratkaisuihin lapsiperheiden kannalta.