Näytä suppeat kuvailutiedot

Lapsen huostaanottoon liittyvä häpeä ja stigma vanhempien kokemana

Parma, Anette (2025-01-17)

dc.contributor.authorParma, Anette
dc.date.accessioned2025-01-20T22:30:28Z
dc.date.available2025-01-20T22:30:28Z
dc.date.issued2025-01-17
dc.identifier.urihttps://www.utupub.fi/handle/10024/179799
dc.description.abstractTässä kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin vanhempien kokemuksia lapsen huostaanottoon liittyvästä häpeästä ja stigmasta. Tutkielmassa selvitettiin mitkä tekijät muodostavat häpeän ja stigman kokemuksia vanhemmille sekä miten häpeä ja stigma vaikuttavat vanhempiin. Tutkielma on laadullinen ja se toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena aiempien tieteellisten tutkimuksien pohjalta. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä vertaisarvioidusta tutkimuksesta ja yhdestä väitöskirjatutkimuksesta. Aineiston tutkimukset on julkaistu vuosina 2015–2024. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkielman tulosten perusteella stigman ja häpeän kokemuksia vanhemmille muodosti vanhempien tietoisuus siitä, että he eivät täytä yhteiskunnan normien mukaisia vanhemmuuteen kohdistuvia odotuksia. Häpeän voitiin nähdä voimistuvan suhteessa muihin ihmisiin, erityisesti toisiin äiteihin. Myös epätasa-arvoinen valta-asetelma viranomaisten ja vanhempien välillä aiheutti vanhemmille häpeän ja stigman kokemuksia. Tämän nähtiin tuloksissa liittyvän arvioinnin kohteena olemiseen ja epäkunnioittavana koettuun vuorovaikutukseen sekä kokemukseen tuen ja ymmärryksen puutteesta. Myös vanhempiin liitetyt leimat näyttäytyivät tuloksissa aiheuttavan vanhemmille häpeää ja stigmaa. Leimojen, kuten päihderiippuvuuden, koettiin esimerkiksi määrittävän työntekijöiden tekemää arviota vanhemmuudesta. Lisäksi virallisissa asiakirjoissa olevien merkintöjen koettiin vaikuttavan haitallisesti vanhempien asemaan lastensuojelujärjestelmässä sekä nykyhetkessä että tulevaisuudessa. Tutkielman tulosten perusteella riittämättömäksi vanhemmaksi leimautuminen ja häpeä saivat vanhemmat kyseenalaistamaan identiteettiään vanhempina ja ihmisinä. Häpeän ja stigman tunteiden kivuliaisuus näyttäytyi tuloksissa aiheuttavan puolustautumista niitä vastaan. Tämä ilmeni esimerkiksi erilaisina tunneilmaisuina ja reaktioina, kuten muiden syyttämisenä, vihana ja uhriutumisena, jotka tuloksissa näyttäytyivät toimivan myös vanhempien selviytymiskeinoina. Toisaalta kivuliaiden tunteiden kohtaamisen voitiin tulosten perusteella nähdä auttavan vanhempia rakentamaan identiteettiään uudelleen pyrkimällä kohti myönteistä muutosta elämässään. Häpeä ja stigma aiheuttivat tulosten mukaan vanhempien elämässä myös eristäytymistä. Pelon tuomituksi tulemisesta voitiin nähdä aiheuttavan etääntymistä sosiaalisista verkostoista ja palveluista sekä niistä saatavasta tuesta. Stigman voitiin nähdä aiheuttavan vanhemmille myös kokemuksen siitä, ettei heillä olisi oikeutetta suruun ja tukeen. Häpeän ja stigman aiheuttamien kivuliaiden tunteiden sekä tuen puutteen voitiin siis nähdä lisäävän vanhempien haasteita ja heikentävän heidän terveyttään, hyvinvointiaan sekä tulevaisuudenuskoaan. Tutkielman tulokset osoittavat, että häpeä ja stigma voivat vaikuttaa vanhempiin ja heidän elämäänsä kokonaisvaltaisesti ja kauaskantoisesti. Vanhemmuuteen kohdistuvien odotuksien lisäksi tietyt lastensuojelun käytännöt sekä työntekijöiden toimintatavat voimistavat häpeää ja stigmaa. Lisäksi tutkielma osoittaa sen, että häpeä ja stigma haastavat uudenlaisen vanhemmuuden rakentumista sekä asettavat haasteita vanhempien tuen saamiseen ja vuorovaikutukseen lastensuojelussa. Onnistunut vuorovaikutus ja yhteistyö on kuitenkin sosiaalityön lähtökohta myönteisen muutoksen mahdollistamiseksi lasten ja perheiden elämässä. Näin ollen tietoisuuden lisääminen häpeästä ja sen vaikutuksista sosiaalityössä on tärkeää, jotta vanhemmat ja lapset voisivat saada tarvitsemansa tuen. Tutkielma osoittaa myös tarpeen yhteiskunnallisille sekä institutionaalisille muutoksille, jotta stigmatisoitumisen prosesseja olisi mahdollista purkaa.
dc.format.extent37
dc.language.isofin
dc.rightsfi=Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.|en=This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.|
dc.subjecthäpeä, stigma, vanhemmat, huostaanotto, sijaishuolto, sosiaalityö
dc.titleLapsen huostaanottoon liittyvä häpeä ja stigma vanhempien kokemana
dc.type.ontasotfi=Kandidaatintutkielma|en=Bachelor's thesis|
dc.rights.accessrightssuljettu
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe202501205664
dc.contributor.facultyfi=Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta|en=Faculty of Social Sciences|
dc.contributor.studysubjectfi=Sosiaalityö|en=Social Work|
dc.contributor.departmentfi=Sosiaalitieteiden laitos|en=Department of Social Research|


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

  • Kandidaatin tutkielmat (rajattu näkyvyys) [696]
    fi=Tämän kokoelman töistä on julkaistu avoimessa verkossa ainoastaan tiivistelmä. Tekijä ei ole antanut lupaa teoksen kokotekstin julkaisemiseen Internetissä.|en=Theses in this collection have only abstract. The author of the thesis has not allowed to publish the fulltext of the thesis online.|

Näytä suppeat kuvailutiedot