Vedelliset kehot Albert Edelfeltin taiteessa : Vedenneitojen toimijuudet taiteilijan symbolistisissa kokeiluissa
Nevalainen, Salla (2025-01-14)
Vedelliset kehot Albert Edelfeltin taiteessa : Vedenneitojen toimijuudet taiteilijan symbolistisissa kokeiluissa
(14.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205339
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205339
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen vedenneidon hahmoa Albert Edelfeltin teoksissa. Tarkoituksena on selvittää, miten vedellisiä kehoja esitetään. Tutkin, miten symbolistiset piirteet näkyvät teoksissa ja mitä merkityksiä ne tuottavat. Asetan vedenneidon hahmon historialliseen kontekstiinsa, ja pohdin sen merkitystä houkutuksen tai kuoleman tuojana etenkin miehiselle katseelle. Tutkimuksessa on tarkoitus löytää kytköksiä vedenneidon hahmosta inhimillisyyteen tai ei-inhimillisyyteen ja niiden risteyskohtiin. Selvitän Albert Edelfeltin suhdetta myyttiseen vedenneidon hahmoon yksityiskokoelmassa sijaitsevan teoksen Nuorukainen ja vedenneito (1897) sekä sen tunnetumman, Ateneumin näyttelyssä esillä olleen version Luonnos teokseen Nuorukainen ja vedenneito (1896) kautta. Vedenneidot ovat läsnä myös Albert Edelfeltin ajoittamattomassa vesiväriteoksessa Aino, joka on osa tutkimusaineistoani. Edelfeltin suoraan myyttisiin aiheisiin tulkittavat teokset ovat jääneet melko pieneksi osaksi hänen tuotantoaan, eikä juuri näitä teoksia ole käsittääkseni tutkittu.
Tarkastelen teoksia lähiluvun kautta, jossa keskityn sukupuolta ja teosten symbolismia muodostaviin tekijöihin. Lähestyn lisäksi aihetta hydrofeministisestä eli toimijuuksiin liittyviin valtasuhteisiin kantaaottavasta näkökulmasta. Hydrofeminismi osallistuu diskursseihin, jotka kyseenalaistavat inhimillisen suhdetta ei-inhimillisiin toimijoihin ja vedellisiin kehoihin. Osa tutkimuskirjallisuudesta koostuu Suomen taidetta käsittelevästä osuudesta, joka käsittää erityisesti symbolistisia suuntauksia 1800–1900-luvun vaihteessa. Käytän tutkimuksessa esimerkiksi Greta Gaardin ja Val Plumwoodin ekofeminismiä käsitteleviä tekstejä. Perehdyn uudempiin näkemyksiin hydrofeminismistä esimerkiksi Astrida Neimanisin, Anastasia (A) Khodyrevan ja Elina Suoyrjön projektista ja tutkimuksesta.
Tutkimuksessani löysin symbolistisia kytköksiä Suomen luontoon ja etenkin Edelfeltille tuttuun Haikkoonlampeen. Taiteilija ilmensi luontosuhdetta maisemassaan vahvemmassa vuorovaikutuksessa veden kanssa, kuin mitä alun perin odotin. Vedenneitojen ja inhimillisten hahmojen välinen jännite eroaa teoksissa merkittävästi riippuen inhimillisestä katsojasta. Löysin teoksista myös merkittäviä vastakatseita, joiden olemassaolo tarjoaa inhimillisen näkökulman ensisijaisuudelle haasteen.
Tarkastelen teoksia lähiluvun kautta, jossa keskityn sukupuolta ja teosten symbolismia muodostaviin tekijöihin. Lähestyn lisäksi aihetta hydrofeministisestä eli toimijuuksiin liittyviin valtasuhteisiin kantaaottavasta näkökulmasta. Hydrofeminismi osallistuu diskursseihin, jotka kyseenalaistavat inhimillisen suhdetta ei-inhimillisiin toimijoihin ja vedellisiin kehoihin. Osa tutkimuskirjallisuudesta koostuu Suomen taidetta käsittelevästä osuudesta, joka käsittää erityisesti symbolistisia suuntauksia 1800–1900-luvun vaihteessa. Käytän tutkimuksessa esimerkiksi Greta Gaardin ja Val Plumwoodin ekofeminismiä käsitteleviä tekstejä. Perehdyn uudempiin näkemyksiin hydrofeminismistä esimerkiksi Astrida Neimanisin, Anastasia (A) Khodyrevan ja Elina Suoyrjön projektista ja tutkimuksesta.
Tutkimuksessani löysin symbolistisia kytköksiä Suomen luontoon ja etenkin Edelfeltille tuttuun Haikkoonlampeen. Taiteilija ilmensi luontosuhdetta maisemassaan vahvemmassa vuorovaikutuksessa veden kanssa, kuin mitä alun perin odotin. Vedenneitojen ja inhimillisten hahmojen välinen jännite eroaa teoksissa merkittävästi riippuen inhimillisestä katsojasta. Löysin teoksista myös merkittäviä vastakatseita, joiden olemassaolo tarjoaa inhimillisen näkökulman ensisijaisuudelle haasteen.