Arvoketjusta edellytettävien tietojen määrittäminen kestävyysraportoinnissa : Tarkastelussa kestävyysraportointidirektiivi ja annetut kestävyysraportointistandardit

Abstract

Yrityksiltä odotetaan nykypäivänä lainsäädännön vaatimukset ylittävää vastuullista liiketoimintaa yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi. Yrityksen toiminnasta olisi saatava läpinäkyvää tietoa, jotta yrityksen toimintaa voitaisiin arvioida kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmista. Uusi EU:n kestävyysraportointilainsäädäntö määrää tietyt yritykset raportoimaan liiketoiminnan olennaisista vaikutuksista kestävyysseikkoihin, sekä niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista, joilla on olennaisia vaikutuksia yrityksen taloudelliseen asemaan. Yrityksen oman toiminnan lisäksi kestävyysvaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tarkastellaan myös yrityksen arvoketjun toiminnan osalta, jotta olennaiset sekä todenmukaiset tiedot liiketoiminnan vaikutuksista tulisi raportoitua. Nykypäivänä ylikansalliset arvoketjut mahdollistavat esimerkiksi erilaisia ympäristö- ja ihmisoikeusrikkomuksia, joista yrityksien sidosryhmät haluavat yhä enemmän tietoa. Muun muassa näihin tiedontarpeisiin pyritään vastaamaan uuden EU:n kestävyysraportointilainsäädännön mukaisessa kestävyysraportoinnissa. Kestävyysraportointilainsäädäntö ei kuitenkaan määritä vaihe vaiheelta sitä, miten arvoketjusta edellytettävät tiedot tulisi määrittää. Tutkielman tarkoituksena on selvittää lainopin menetelmiä hyödyntäen, miten yrityksen tulisi määrittää arvoketjusta edellytettävät tiedot. Tutkielman kannalta keskeisiä oikeuslähteitä ovat kestävyysraportointidirektiivi (EU) 2022/2464, asetuksena annetut kestävyysraportointistandardit (EU) 2023/2772, joiden mukaan yritykset kestävyysraportoivat, sekä oikeuskirjallisuus.

Yrityksen arvoketjusta edellytettävät tiedot määräytyvät sekä kestävyysraportointistandardien yksityiskohtaisten tiedonantovaatimusten, että yrityksen toteuttaman olennaisuusanalyysin perusteella. Kestävyysraportointistandardien mukaan yrityksen tulee tehdä olennaisuusanalyysi, joka määrittää pääosin kestävyysraportin sisällön, sillä yritys vastaa kestävyysraportissaan tiedonantovaatimuksiin niistä kestävyysaiheista, joihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet todettiin olennaisiksi. Myös arvoketjun toiminnan tarkastelu sisältyy olennaisuusanalyysiin. Olennaisuusanalyysin tarkastelu erikseen arvoketjun osalta helpottaa arvoketjun osuuden ymmärtämistä olennaisuusanalyysissä. Oikeuskirjallisuudessa esitetyn näkökulman mukaan arvoketjun näkökulmasta toteutetun olennaisuusanalyysin, eli arvoketjuanalyysin, voidaan katsoa sisältävän pääpiirteittäin seuraavat vaiheet: yrityksen arvoketjun kartoittaminen, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi sekä olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittäminen. Arvoketjun kartoittamisessa on kyse arvoketjun toimijoiden ja toimintojen tunnistamisesta. Kartoittamisen jälkeen tunnistetaan vaikutuksia, riskejä sekä mahdollisuuksia. Olennaista on keskittyä arvoketjuanalyysin ensimmäisissä vaiheissa niihin arvoketjun osiin, joissa olennaiset vaikutukset tai riskit ja mahdollisuudet todennäköisimmin esiintyvät esimerkiksi toiminnon luonteen vuoksi. Seuraavaksi yritys siirtyy arvioimaan tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tiettyjen kriteerien avulla sekä määrittämään olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Näiden olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen myötä yritys pystyy määrittämään ne kestävyysaiheet, joiden tiedonantovaatimuksiin tulee vastata myös arvoketjua koskevilla tiedoilla. Keskeistä on huomioida, että jokainen yritys muodostaa oman toimintansa pohjalta sopivan prosessin olennaisten kestävyysvaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, mutta oikeuskirjallisuudessa esitettyä näkemystä arvoketjuanalyysistä voidaan pitää hyvänä lähtökohtana.