Tulon käsitteen vaikutus peitellyn osingon tilanteissa
Ruuth, Karoliina (2025-01-09)
Tulon käsitteen vaikutus peitellyn osingon tilanteissa
Ruuth, Karoliina
(09.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501204784
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501204784
Tiivistelmä
Peitelty osinko tarkoittaa osingonjaon muotovaatimukset sivuuttaen tapahtuvaa osakeyhtiön varojen antamista
osakkeenomistajalleen tai hänen omaiselleen. Peitellyn osingon kriteereinä on osakassuhde, rahanarvoinen
etuus ja etu on sellainen, jota ei olisi syntynyt riippumattomien osapuolien välillä. Peitellystä osingosta on
säädetty laissa verotusmenettelystä (1558/1995 ”VML”). Lain 29 §:stä löytyy kaksi erilaista peitellyn osingon
tilannetta. Ensimmäisen momentin peitellyn osingon tilanne kuvaa hinnoittelupoikkeaman luomaa peitellyn
osingon tilannetta. Hinnoittelupoikkeama tarkoittaa sitä, että rahanarvoinen etuus on annettu käyttäen hintaa,
joka ei ole asianmukainen transaktiolle. VML 29.2§:n peitellyn osingon tilanteessa osakeyhtiön varoja on
jaettu ilmeisesti osingosta menevän veron välttämiseksi. Peiteltyä osinkoa ei ole kuitenkaan tyhjentävästi
määritelty näissä momenteissa ja tämän takia oikeuskäytäntöä tarvitaan myös tukemaan peitellyn osingon
määritelmää.
Tutkielmassa on käytetty kahta korkeimman hallinto-oikeuden saman vuoden vuosikirjaratkaisuja KHO
2020:43 sekä KHO 2020:23. Tutkielmassa on pyritty nostamaan esille uusia sekä tärkeitä huomioita peitellystä
osingosta, joita nämä ratkaisut tuovat esille. Yhdistävänä tekijänä näissä tapauksissa on tulon käsitteen
merkitys. Molempien ratkaisuissa yhtenä tärkeimpänä tekijänä on ollut korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta
tulon käsitteestä sekä Tuloverolaki (1535/1992 ”TVL”).
Korkeimman hallinto-oikeuden julkaistut vuosikirjaratkaisut tuovat paljon sisältöä peitellyn osingon
määritelmään. Näiden lisäksi keskeinen laki, jota käytetään peitellyn osingon tulkinnassa, on tuloverolaki
(1535/1992). Tutkielmassa on pyritty katsomaan kuinka tuloverolaki voi vaikuttaa peitellyn osingon märän
määrittämisessä. Jotta peitellystä osingosta saa tarpeeksi asianmukaisen kuvan, niin pitää tukeutua myös
näiden lakien esitöihin, jotta saadaan tietää laintekijöiden alkuperäinen tarkoitus. Tutkielmassa kootaan näiden
kaikkien oikeuslähteiden kantaa yhteen peitellystä osingosta ja esitetään mitä uusia näkökulmia käsittelyssä
olevat oikeustapaukset tuovat tämän hetken oikeuskäytäntöön.
osakkeenomistajalleen tai hänen omaiselleen. Peitellyn osingon kriteereinä on osakassuhde, rahanarvoinen
etuus ja etu on sellainen, jota ei olisi syntynyt riippumattomien osapuolien välillä. Peitellystä osingosta on
säädetty laissa verotusmenettelystä (1558/1995 ”VML”). Lain 29 §:stä löytyy kaksi erilaista peitellyn osingon
tilannetta. Ensimmäisen momentin peitellyn osingon tilanne kuvaa hinnoittelupoikkeaman luomaa peitellyn
osingon tilannetta. Hinnoittelupoikkeama tarkoittaa sitä, että rahanarvoinen etuus on annettu käyttäen hintaa,
joka ei ole asianmukainen transaktiolle. VML 29.2§:n peitellyn osingon tilanteessa osakeyhtiön varoja on
jaettu ilmeisesti osingosta menevän veron välttämiseksi. Peiteltyä osinkoa ei ole kuitenkaan tyhjentävästi
määritelty näissä momenteissa ja tämän takia oikeuskäytäntöä tarvitaan myös tukemaan peitellyn osingon
määritelmää.
Tutkielmassa on käytetty kahta korkeimman hallinto-oikeuden saman vuoden vuosikirjaratkaisuja KHO
2020:43 sekä KHO 2020:23. Tutkielmassa on pyritty nostamaan esille uusia sekä tärkeitä huomioita peitellystä
osingosta, joita nämä ratkaisut tuovat esille. Yhdistävänä tekijänä näissä tapauksissa on tulon käsitteen
merkitys. Molempien ratkaisuissa yhtenä tärkeimpänä tekijänä on ollut korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta
tulon käsitteestä sekä Tuloverolaki (1535/1992 ”TVL”).
Korkeimman hallinto-oikeuden julkaistut vuosikirjaratkaisut tuovat paljon sisältöä peitellyn osingon
määritelmään. Näiden lisäksi keskeinen laki, jota käytetään peitellyn osingon tulkinnassa, on tuloverolaki
(1535/1992). Tutkielmassa on pyritty katsomaan kuinka tuloverolaki voi vaikuttaa peitellyn osingon märän
määrittämisessä. Jotta peitellystä osingosta saa tarpeeksi asianmukaisen kuvan, niin pitää tukeutua myös
näiden lakien esitöihin, jotta saadaan tietää laintekijöiden alkuperäinen tarkoitus. Tutkielmassa kootaan näiden
kaikkien oikeuslähteiden kantaa yhteen peitellystä osingosta ja esitetään mitä uusia näkökulmia käsittelyssä
olevat oikeustapaukset tuovat tämän hetken oikeuskäytäntöön.