Hovioikeuden presidentin kieltolakituomio : Aleksi Kävyn tuomarinuran alku- ja lippuvaiheiden tarkastelu
Eerola, Olli (2025-01-12)
Hovioikeuden presidentin kieltolakituomio : Aleksi Kävyn tuomarinuran alku- ja lippuvaiheiden tarkastelu
Eerola, Olli
(12.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205067
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205067
Tiivistelmä
Aleksi Käpy oli Turun hovioikeuden 34. presidentti, jonka ura päättyi kieltolakituomioon. Käpy oli jäänyt kiinni juopottelusta keväällä 1924, jolloin alkoholin juonti oli lailla kiellettyä.
Tutkielman ensimmäisessä osassa verrataan Kävyn urakehirystä häntä edeltäineisiin hovioikeuden presisentteihin, missä tarkastelussa huomataan, että Käpy eteni melko tavanomaista tahtia tuomarinurallaan, kunnes hänestä tuli poikkeuksellisen nuoressa iässä hovioileuden presidentti. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, miten Käpy on poliittisesti asennoitunut tuomarinuransa alkuvaiheilla, joka ajoittui Venäjän ensimmäisen sortokauden ajalle 1899–1905.
Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan syksyllä 1924 annettuun kieltolakituomioon liittyneitä tapahtumia, ja vertaillaan asiasta uutisoineiden sanomalehtien puoluesidonnaosuutta näiden tekemiin uutisointiratkaisuihin. Tutkielmassa todetaan, että poliittiset motiivit näkyvät uutisoinnissa selvästi, mikä habainnollistaa hyvin ajan poliittista ilmapiiriä.
Tutkielman ensimmäisessä osassa verrataan Kävyn urakehirystä häntä edeltäineisiin hovioikeuden presisentteihin, missä tarkastelussa huomataan, että Käpy eteni melko tavanomaista tahtia tuomarinurallaan, kunnes hänestä tuli poikkeuksellisen nuoressa iässä hovioileuden presidentti. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan, miten Käpy on poliittisesti asennoitunut tuomarinuransa alkuvaiheilla, joka ajoittui Venäjän ensimmäisen sortokauden ajalle 1899–1905.
Tutkielman toisessa osassa tarkastellaan syksyllä 1924 annettuun kieltolakituomioon liittyneitä tapahtumia, ja vertaillaan asiasta uutisoineiden sanomalehtien puoluesidonnaosuutta näiden tekemiin uutisointiratkaisuihin. Tutkielmassa todetaan, että poliittiset motiivit näkyvät uutisoinnissa selvästi, mikä habainnollistaa hyvin ajan poliittista ilmapiiriä.