Lasten syömän ruuan aistittavan laadun haasteet
Jurvainen, Inna (2025-01-14)
Lasten syömän ruuan aistittavan laadun haasteet
Jurvainen, Inna
(14.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205245
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205245
Tiivistelmä
Lasten hyvinvoinnin peruspilarit ovat ravinto ja fyysinen aktiivisuus. Ne ovat avainasemassa lapsen oikeanlaiseen motoriseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Ruuan aistittavan laadun ominaisuudet tuovat haasteen lasten ravitsemussuosituksissa pysymiseen. Tähän voidaan kuitenkin löytää ratkaisu aistipohjaisen ruokakasvatuksen avulla. Kyseinen koulutuskonsepti antaa lapsille mahdollisuuden oppia aistien kautta haistamalla, koskettamalla, kuulemalla, katselemalla ja maistamalla.
Lasten terveyttä uhkaavat myös psykologiset vaikeudet, kuten syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (engl. Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder, ARFID), ruokaan liittyvä neofobia ja kehonkuvaan liittyvät itsetunto-ongelmat. Nämä henkisen terveyden haasteet vaativat potilaskohtaisempia ratkaisuja, minkä takia aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoutta. Fyysinen aktiivisuus toimii kuitenkin universaalina keinona parantaa lasten henkistä terveyttä. Säännöllinen liikunta pitää huolta lapsen fyysisestä kunnosta ja terveestä mielestä, minkä takia on erittäin tärkeää kannustaa lapsia liikkumaan jo mahdollisimman nuorena.
Vanhemmilla on myös valtava vaikutus lasten terveyteen sanoillaan ja teoillaan. He toimivat ensimmäisinä roolimalleina lastensa elämässä ja ovat pääosin vastuussa lasta ympäröivän ilmapiirin laadusta. Mitä positiivisempi ja avoimempi vanhempien suhtautuminen eri ruokailu- ja liikuntakysymyksiin on, sitä positiivisemman ja avoimemman suhtautumisen lapsi adaptoi omaan elämäänsä.
Lasten terveyttä uhkaavat myös psykologiset vaikeudet, kuten syömisen välttämis- ja rajoittamishäiriö (engl. Avoidant/Restrictive Food Intake Disorder, ARFID), ruokaan liittyvä neofobia ja kehonkuvaan liittyvät itsetunto-ongelmat. Nämä henkisen terveyden haasteet vaativat potilaskohtaisempia ratkaisuja, minkä takia aiheesta tarvitaan lisää tutkimusta ja tietoutta. Fyysinen aktiivisuus toimii kuitenkin universaalina keinona parantaa lasten henkistä terveyttä. Säännöllinen liikunta pitää huolta lapsen fyysisestä kunnosta ja terveestä mielestä, minkä takia on erittäin tärkeää kannustaa lapsia liikkumaan jo mahdollisimman nuorena.
Vanhemmilla on myös valtava vaikutus lasten terveyteen sanoillaan ja teoillaan. He toimivat ensimmäisinä roolimalleina lastensa elämässä ja ovat pääosin vastuussa lasta ympäröivän ilmapiirin laadusta. Mitä positiivisempi ja avoimempi vanhempien suhtautuminen eri ruokailu- ja liikuntakysymyksiin on, sitä positiivisemman ja avoimemman suhtautumisen lapsi adaptoi omaan elämäänsä.