”Terveisii Kauttualta!” : Euran paperiteollisuuden naistyöntekijöiden kokemuksia yhteisöllisyydestä
Uoti, Liisa (2025-01-14)
”Terveisii Kauttualta!” : Euran paperiteollisuuden naistyöntekijöiden kokemuksia yhteisöllisyydestä
(14.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205257
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501205257
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on Euran paperiteollisuuden naistyöntekijöiden kokemukset yhteisöllisyydestä. Tavoitteena on tuoda esille ja tallentaa tätä naisnäkökulmaa alueen historiasta. Lähestyn aihetta muistitietotutkimuksen avulla ja käsittelen keräämääni aineistoa kulttuurianalyysin näkökulmasta. Tutkimuksen primääriaineistona toimivat kaksi vuoden 2024 syksyllä tekemääni haastattelua, joita analysoin sisällönanalyysin ja lähiluvun avulla. Haastateltavat ovat Euran paperiteollisuuden vanhoja työntekijöitä, ja he työskentelivät eri tehtailla eri aikoina. Käytän tutkimusaiheen taustoittamiseen tehdasyhteisöistä ja naisten asemasta aiemmin kirjoitettuja teoksia. Erityisesti Maria Vanha-Similän tehdasyhteisöjä käsittelevät teokset osoittautuivat otollisiksi niin aiheen taustoittamiseen kuin analyysin tueksi. Pekka Korvenmaan ”Kauttua: tuotanto ja ympäristö 1689–1989” on myös oleellinen teos aiheen historian taustoittamisessa.
Tutkimuksen perusteella naistyöntekijöiden yhteisöllisyyden kokemukset osoittautuivat pääpiirteittäin hyviksi. Koettu yhteisöllisyys oli vahvinta omassa tehtaassa ja työryhmässä. Euran Paperi ja Kauttuan paperitehdas olivat toisistaan erillisiä yksiköitä, eivätkä tehtaiden työntekijät olleet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Työntekijöiden välistä etäisyyttä selittää myös työtehtävien eroavaisuudet sekä vallinneet ennakkoluulot osapuolten välillä.
Yhteisöllisyyden koettiin vähentyneen huomattavasti työnantajan etääntyessä työntekijöidensä töiden ulkopuolisista elämän osa-alueista. Haastatteluissa korostuu kaipuu entiseen vahvempaan yhteisöllisyyteen ja tiiviimpään kontaktiin työnantajan kanssa. Alueen historia, paikallisuus, sekä työntekijöiden sukulaisuussuhteet vaikuttivat merkittävästi koettuun yhteisöllisyyteen. Ihmiset kasvoivat yhdessä ja tunsivat toisensa hyvin. Paikallisuuden vähentyessä myös yhteisöllisyyden merkitys väheni, erityisesti vapaa-ajalla ja töiden loppumisen jälkeen se hiipui entisestään. Yhteisöllisyys näkyy tänä päivänä satunnaisena muisteluna vanhojen työkavereiden kesken. Yhteisöllisyyden kokemukset osoittautuivat hyvin yksilöllisiksi. Kokemuksiin vaikuttivat erityisesti naistyöntekijän työaika, työnimike sekä persoona.
Tutkimuksen perusteella naistyöntekijöiden yhteisöllisyyden kokemukset osoittautuivat pääpiirteittäin hyviksi. Koettu yhteisöllisyys oli vahvinta omassa tehtaassa ja työryhmässä. Euran Paperi ja Kauttuan paperitehdas olivat toisistaan erillisiä yksiköitä, eivätkä tehtaiden työntekijät olleet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Työntekijöiden välistä etäisyyttä selittää myös työtehtävien eroavaisuudet sekä vallinneet ennakkoluulot osapuolten välillä.
Yhteisöllisyyden koettiin vähentyneen huomattavasti työnantajan etääntyessä työntekijöidensä töiden ulkopuolisista elämän osa-alueista. Haastatteluissa korostuu kaipuu entiseen vahvempaan yhteisöllisyyteen ja tiiviimpään kontaktiin työnantajan kanssa. Alueen historia, paikallisuus, sekä työntekijöiden sukulaisuussuhteet vaikuttivat merkittävästi koettuun yhteisöllisyyteen. Ihmiset kasvoivat yhdessä ja tunsivat toisensa hyvin. Paikallisuuden vähentyessä myös yhteisöllisyyden merkitys väheni, erityisesti vapaa-ajalla ja töiden loppumisen jälkeen se hiipui entisestään. Yhteisöllisyys näkyy tänä päivänä satunnaisena muisteluna vanhojen työkavereiden kesken. Yhteisöllisyyden kokemukset osoittautuivat hyvin yksilöllisiksi. Kokemuksiin vaikuttivat erityisesti naistyöntekijän työaika, työnimike sekä persoona.