”Sitä planeettaa täytyy auttaa tosi paljon, ettei se ilmasto itteään korjaa” : Alakoulun oppilaiden kokemuksia Nova Terra -ilmastokasvatuspelistä
Korte, Laura; Korpela, Lassi (2024-12-19)
”Sitä planeettaa täytyy auttaa tosi paljon, ettei se ilmasto itteään korjaa” : Alakoulun oppilaiden kokemuksia Nova Terra -ilmastokasvatuspelistä
Korte, Laura
Korpela, Lassi
(19.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501276964
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501276964
Tiivistelmä
Tämä laadullinen tutkimus käsittelee oppilaiden kokemuksia kehittämästämme Nova Terra -ilmastokasvatuspelistä. Tutkimuskysymyksinämme olivat, miten oppilaat pelin kokevat, ja millaisena oppimisprosessi pelatessa näyttäytyy. Tutkimus toteutettiin lounaissuomalaisen alakoulun luokassa, jossa kuusi oppilasryhmää koepelasi ilmastokasvatuspeliä. Käytetty ilmastokasvatuspeli on osana tätä tutkimusta tuotettu opetuspeli, jossa ilmastonmuutosta pyritään yhteistyön avulla ratkaisemaan kuvitteellisella Nova Terra -planeetalla. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla pienryhmähaastattelulla sekä pelitilanteiden havainnoinnilla. Aiemmassa tutkimuksessa opetuspelit on nähty toimivana opetusmenetelmänä, vaikka toki joitain haasteitakin on havaittu. Ilmastokasvatuksen kontekstissa opetuspelejä on hyödynnetty jonkin verran, mutta tarvetta ilmastokasvatuspelejä käsittelevälle tutkimukselle on vielä niiden potentiaalin selvittämiseksi. Aiemman ilmastokasvatukseen liittyvän tutkimuksen pohjalta on luotu malleja, joita hyödynnetään tämän tutkimuksen kontekstissa.
Oppilaiden kokemuksissa nousivat esille yhteistyön, flow-tilan, peliroolien, tunteiden, aktiivisen ajattelun, sisältötiedon sekä pelin ja arjen yhteyden teemat. Nämä teemat linkittyvät mekaniikkaan, elämyksellisyyteen ja sisältöihin, joiden merkitys korostui tässä tutkimuksessa käytetyissä malleissa. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että oppilaiden hahmotus ilmastonmuutoksesta pysyi pelatessa suurilta osin konkreettisella tasolla ja abstraktimpi aiheen käsittely jäi vähäisemmäksi. Peliä pelattaessa syntyi kuitenkin myös opitun soveltamista. Pelissä syntynyttä oppimisprosessia voisi kuvata kehäksi, jossa yhdessä pelissä kokeilemalla siirrytään konkreettisesta ajattelusta kohti abstraktimpaa tietoa. Jatkotutkimusehdotuksena ilmastokasvatuspeliä voisi kehittää oppilailta saatujen palautteiden pohjalta ja koepelata vielä suuremmalla oppilasotannalla. Myös opettajien kokemuksia pelin käytöstä osana opetusta olisi mielenkiintoista tutkia.
Oppilaiden kokemuksissa nousivat esille yhteistyön, flow-tilan, peliroolien, tunteiden, aktiivisen ajattelun, sisältötiedon sekä pelin ja arjen yhteyden teemat. Nämä teemat linkittyvät mekaniikkaan, elämyksellisyyteen ja sisältöihin, joiden merkitys korostui tässä tutkimuksessa käytetyissä malleissa. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että oppilaiden hahmotus ilmastonmuutoksesta pysyi pelatessa suurilta osin konkreettisella tasolla ja abstraktimpi aiheen käsittely jäi vähäisemmäksi. Peliä pelattaessa syntyi kuitenkin myös opitun soveltamista. Pelissä syntynyttä oppimisprosessia voisi kuvata kehäksi, jossa yhdessä pelissä kokeilemalla siirrytään konkreettisesta ajattelusta kohti abstraktimpaa tietoa. Jatkotutkimusehdotuksena ilmastokasvatuspeliä voisi kehittää oppilailta saatujen palautteiden pohjalta ja koepelata vielä suuremmalla oppilasotannalla. Myös opettajien kokemuksia pelin käytöstä osana opetusta olisi mielenkiintoista tutkia.