Rodullistettujen nuorten rasismikokemukset koulumaailmassa
Jama, Hayat (2025-01-21)
Rodullistettujen nuorten rasismikokemukset koulumaailmassa
Jama, Hayat
(21.01.2025)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277027
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277027
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee Suomessa ja Ruotsissa asuvien rodullistettujen nuorten kokemaa rasistista syrjintää. Tutkielman tavoitteena on tarkastella nuorten kokemia rasismin ja syrjinnän eri muotoja kouluympäristössä. Nuorten toinen tärkeä arjen kohtaamispaikka asuinympäristön lisäksi on koulu, joka voi ylläpitää epäoikeudenmukaisuutta. Näin ollen viitekehykseksi valikoitui rakenteellinen rasismi, jossa kyse on syrjivistä käytännöistä tai hienostuneista rodullistamattomista diskursseista (Miles 1994, 128). Rakenteellisen rasismin lisäksi käytän rasismin lähikäsitteistöä viitekehyksenä, kuten syrjintää ja rodullistamista. Rodullistaminen on prosessi, jossa toista henkilöä liitetään ennakkoluuloa tai stereotypioita ihonvärin tai etnisen taustan takia. Syrjinnällä tarkoitetaan toisen henkilön kohtelua huonommin henkilökohtaisen ominaisuuden, kuten iän ja kansalaisuuden vuoksi. Vaikka nuorten kokemaa rasismia on jonkin verran tutkittu Suomessa, aiheesta on tarve lisätutkimukselle.
Metodina toimii kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvailla, selittää ja kartoittaa katsastusprosessi johdonmukaisesti, kriittisesti sekä läpinäkyvästi (Vilkka 2023). Katsaukseen valitsin yhteensä 9 tutkimusta Suomesta ja Ruotsista. Tutkielman tavoitteena ei ole tehdä vertailua Ruotsin ja Suomen rasismin muotojen välillä, vaan pyrin tarkastelemaan nuorten kokemaa rasismia yhtenäisenä ilmiönä ilman erottelua.
Tulokset osoittavat, että rodullistetut nuoret kohtaavat sekä rakenteellista että tietoista rasismia. Ihminen voi tiedostamattaan tai tietoisesti ylläpitää rasismia. Rakenteellista rasismia on huomattavasti vaikeampaa tunnistaa kuin arjen rasismia, kuten nimittelyä ja loukkauksia. Aineistoissa korostui neljä pääteemaa, joita nuoret kohtasivat kouluissa. Näitä ovat rodullistaminen, arjen rasismi, opettajan epätasa-arvoinen kohtelu ja syrjintä. Tutkimuksen mukaan rasismin muodot ovat kietoutuneita toisiinsa, mikä tekee niiden erottelusta vaikeaa.
Tutkimustulosten perusteella rodullistetut nuoret voivat kohdata rakenteellista ja tietoista rasismia samanaikaisesti, mikä heikentää entisestään heidän hyvinvointiaan ja lisää ulkopuolisuuden kokemusta. Näin ollen nuorten kokemukset korostavat opettajien ja muiden koulun toimijoiden velvollisuutta puuttua välinpitämättömyyteen ja vastustaa aktiivisesti rasismia. The thesis examines the racist discrimination experienced by racialized young people living in Finland and Sweden. The aim of the thesis is to examine the different forms of racism and discrimination experienced by young people in the school environment. Another important meeting place for young people in everyday life, in addition to the living environment, is a school that can sustain injustice. Thus, structural racism, which involves discriminatory practices or sophisticated non-racial discourses, was chosen as a framework (Miles 1994, 128). In addition to structural racism, I use close concepts of racism as a framework, such as discrimination and racialization. Racialization is the process of associating another person with prejudice or stereotypes because of skin color or ethnicity. Discrimination refers to treating another person worse because of a personal characteristic, such as age and nationality. Although there has been some research into racism experienced by young people in Finland, there is a need for further research on the subject.
The method is a literature review. The aim of the literature review is to describe, explain and map the survey process consistently, critically and transparently (Vilkka 2023). For the review, I selected a total of 9 studies from Finland and Sweden. The aim of the thesis is not to make a comparison between the forms of racism in Sweden and Finland, but I aim to examine the racism experienced by young people as a uniform phenomenon without distinction.
The results show that racialized youth face both structural and conscious racism. A person can unconsciously or consciously perpetuate racism. Structural racism is much harder to identify than everyday racism, such as name calling and insults. The material highlighted four main themes that young people encountered in schools. These include racialization, everyday racism, unequal treatment of teachers, and discrimination. According to the study, forms of racism are intertwined, making it difficult to distinguish between them.
Based on the research results, racialized young people can face structural and conscious racism at the same time, which further undermines their well-being and increases the experience of being an outsider. Thus, young people's experiences highlight the responsibility of teachers and other school actors to address indifference and actively combat racism.
Metodina toimii kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvailla, selittää ja kartoittaa katsastusprosessi johdonmukaisesti, kriittisesti sekä läpinäkyvästi (Vilkka 2023). Katsaukseen valitsin yhteensä 9 tutkimusta Suomesta ja Ruotsista. Tutkielman tavoitteena ei ole tehdä vertailua Ruotsin ja Suomen rasismin muotojen välillä, vaan pyrin tarkastelemaan nuorten kokemaa rasismia yhtenäisenä ilmiönä ilman erottelua.
Tulokset osoittavat, että rodullistetut nuoret kohtaavat sekä rakenteellista että tietoista rasismia. Ihminen voi tiedostamattaan tai tietoisesti ylläpitää rasismia. Rakenteellista rasismia on huomattavasti vaikeampaa tunnistaa kuin arjen rasismia, kuten nimittelyä ja loukkauksia. Aineistoissa korostui neljä pääteemaa, joita nuoret kohtasivat kouluissa. Näitä ovat rodullistaminen, arjen rasismi, opettajan epätasa-arvoinen kohtelu ja syrjintä. Tutkimuksen mukaan rasismin muodot ovat kietoutuneita toisiinsa, mikä tekee niiden erottelusta vaikeaa.
Tutkimustulosten perusteella rodullistetut nuoret voivat kohdata rakenteellista ja tietoista rasismia samanaikaisesti, mikä heikentää entisestään heidän hyvinvointiaan ja lisää ulkopuolisuuden kokemusta. Näin ollen nuorten kokemukset korostavat opettajien ja muiden koulun toimijoiden velvollisuutta puuttua välinpitämättömyyteen ja vastustaa aktiivisesti rasismia.
The method is a literature review. The aim of the literature review is to describe, explain and map the survey process consistently, critically and transparently (Vilkka 2023). For the review, I selected a total of 9 studies from Finland and Sweden. The aim of the thesis is not to make a comparison between the forms of racism in Sweden and Finland, but I aim to examine the racism experienced by young people as a uniform phenomenon without distinction.
The results show that racialized youth face both structural and conscious racism. A person can unconsciously or consciously perpetuate racism. Structural racism is much harder to identify than everyday racism, such as name calling and insults. The material highlighted four main themes that young people encountered in schools. These include racialization, everyday racism, unequal treatment of teachers, and discrimination. According to the study, forms of racism are intertwined, making it difficult to distinguish between them.
Based on the research results, racialized young people can face structural and conscious racism at the same time, which further undermines their well-being and increases the experience of being an outsider. Thus, young people's experiences highlight the responsibility of teachers and other school actors to address indifference and actively combat racism.