Uuden ohjelmiston sujuva käyttöönotto terveydenhuollossa
Björkholm, Jenni (2025-01-17)
Uuden ohjelmiston sujuva käyttöönotto terveydenhuollossa
Björkholm, Jenni
(17.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277170
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501277170
Tiivistelmä
Tutkielma on kirjallisuuskatsaus ja siinä tarkastellaan ohjelmistojen käyttöönottoa terveydenhuollossa ja siihen liittyviä keskeisiä haasteita. Uusien ohjelmistojen tarkoituksena terveydenhuollossa on parantaa toimintojen laatua, turvallisuutta sekä tehokkuutta. Usein ohjelmiston käyttöönotossa tapahtuu kuitenkin virheitä tai se epäonnistuu, mikä voi johtaa vahinkoihin liittyen esimerkiksi potilasturvallisuuteen. Tutkielmassa selvitetään käyttöönottoprosessin keskeiset vaiheet sekä käsitellään tyypillisimpiä ongelmakohtia.
Tutkielman teoreettiseksi viitekhykseksi valittiin kolme eri teoriaa, joiden avulla käyttöönottoa ja sen sujuvuutta voidaan suunnitella ja ennustaa. Teoriat ovat TAM, UTAUT ja Diffusion of Innovations, joista jokainen antaa oman näkemyksensä käyttöönoton tärkeisiin tekijöihin ja vaiheisiin. Tutkielmassa teoriat käydään läpi, ja niissä nousseita piirteitä yhdistetään käyttöönoton vaiheisiin sekä siinä esiintyviin ongelmiin. UTAUT käsittelee sisältää myös teorian TAM tekijät, minkä vuoksi tutkielmassa todetaan että TAM:a ei tarvita. Teoriat UTAUT ja Diffusion of Innovations painottavat keskenään eri asioita, joten tutkielmassa ehdotetaan näiden kahden teorian yhdistämistä, jotta saadaan mahdollisimman kattava teoreettinen pohja käyttöönoton toteuttamiselle.
Tutkielma käsittelee myös käyttöönoton eri vaiheita, jotka ovat suunnittelu ja kehitys, käyttöönoton toteutus sekä lopetus. Tutkielma osoittaa, että onnistuneen käyttöönoton varmistamiseksi on kiinnitettävä huomioita moniin eri tekijöihin. Tutkielmassa löydetyt yleisimmät haasteet käyttöönotossa ovat puutteellinen integraatio, riittämätön koulutus ja tuki, laitteistoon liittyvät rajoitteet, heikko johtaminen ja koordinointi, taitojen puutteellisuus, kielteiset asenteet sekä huono käytettävyys. Tutkielma ehdottaa, että käyttöönoton onnistumiseksi se tulisi toteuttaa eri vaiheissa, huomioida teoreettinen viitekehys sekä yleisimmät haasteet ja olla suunnitelmallinen.
Tutkielman teoreettiseksi viitekhykseksi valittiin kolme eri teoriaa, joiden avulla käyttöönottoa ja sen sujuvuutta voidaan suunnitella ja ennustaa. Teoriat ovat TAM, UTAUT ja Diffusion of Innovations, joista jokainen antaa oman näkemyksensä käyttöönoton tärkeisiin tekijöihin ja vaiheisiin. Tutkielmassa teoriat käydään läpi, ja niissä nousseita piirteitä yhdistetään käyttöönoton vaiheisiin sekä siinä esiintyviin ongelmiin. UTAUT käsittelee sisältää myös teorian TAM tekijät, minkä vuoksi tutkielmassa todetaan että TAM:a ei tarvita. Teoriat UTAUT ja Diffusion of Innovations painottavat keskenään eri asioita, joten tutkielmassa ehdotetaan näiden kahden teorian yhdistämistä, jotta saadaan mahdollisimman kattava teoreettinen pohja käyttöönoton toteuttamiselle.
Tutkielma käsittelee myös käyttöönoton eri vaiheita, jotka ovat suunnittelu ja kehitys, käyttöönoton toteutus sekä lopetus. Tutkielma osoittaa, että onnistuneen käyttöönoton varmistamiseksi on kiinnitettävä huomioita moniin eri tekijöihin. Tutkielmassa löydetyt yleisimmät haasteet käyttöönotossa ovat puutteellinen integraatio, riittämätön koulutus ja tuki, laitteistoon liittyvät rajoitteet, heikko johtaminen ja koordinointi, taitojen puutteellisuus, kielteiset asenteet sekä huono käytettävyys. Tutkielma ehdottaa, että käyttöönoton onnistumiseksi se tulisi toteuttaa eri vaiheissa, huomioida teoreettinen viitekehys sekä yleisimmät haasteet ja olla suunnitelmallinen.