Epälegitiimin televisioviihteen katselun sosiaalinen eriytyneisyys
Lee, Daniel (2025-01-22)
Epälegitiimin televisioviihteen katselun sosiaalinen eriytyneisyys
(22.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501297866
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501297866
Tiivistelmä
Integroivana kirjallisuuskatsauksena toteutetussa kandidaatintutkielmassa tarkastellaan epälegitiimin televisioviihteen katselua. Käsitteellä tarkoitetaan tutkielmassa televisioviihdettä, joka ei ole yleisesti yhteiskunnassa arvostettua tai hyväksyttyä ja joka ei ole korkean kulttuurisen pääoman omaavien suosiossa. Tutkielmassa syvennytään epälegitiimin televisionkatselun sosiaalisiin ulottuvuuksiin, kuten televisionkatselun tapaan ja motiiveihin sekä niiden yhteyteen katsojan sosiaaliseen asemaan.
Integroivan kirjallisuuskatsauksen aineistona on yhdeksän tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät eri tavoin tutkielmassa epälegitiimiksi määriteltyä televisioviihdettä. Artikkelit on julkaistu vuosien 2006 ja 2024 välillä, ja ne painottuvat länsieurooppalaiseen kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysissa on käytetty apuna teemoittelua.
Tutkielman keskeisin tulos on epälegitiimin televisioviihteen katselun sosiaalinen eriytyneisyys. Se ilmenee epälegitiimin televisioviihteen katsojaprofiilissa, jossa painottuvat matalasti koulutetut ja naiset. Lisäksi katselun tavat ja motiivit ovat yhteydessä katsojan sosiaaliseen asemaan. Erityisesti korkeasti koulutetut pyrkivät kirjallisuuskatsauksen perusteella perustelemaan mahdollista epälegitiimin televisioviihteen kuluttamistaan. Lisäksi televisioviihteen katselua voidaan käyttää oman sosiaalisen statuksen muodostamiseen ja osoittamiseen.
Tutkielman perusteella ranskalaisen klassikkososiologin Pierre Bourdieun (1984) kulttuurista eriytymistä koskevat käsitteet ovat edelleen ajankohtaisia, ja koulutuksen ja kulttuurisen pääoman yhteys selittää epälegitiimin televisioviihteen sosiaalista eriytyneisyyttä. Kuitenkin katselun eriytyneisyys muistuttaa Bourdieun (1984) homologiateoriaa enemmän niin sanottua kaikkiruokaisuusteoriaa.
Integroivan kirjallisuuskatsauksen aineistona on yhdeksän tieteellistä artikkelia, jotka käsittelevät eri tavoin tutkielmassa epälegitiimiksi määriteltyä televisioviihdettä. Artikkelit on julkaistu vuosien 2006 ja 2024 välillä, ja ne painottuvat länsieurooppalaiseen kirjallisuuteen. Kirjallisuuskatsauksen aineiston analyysissa on käytetty apuna teemoittelua.
Tutkielman keskeisin tulos on epälegitiimin televisioviihteen katselun sosiaalinen eriytyneisyys. Se ilmenee epälegitiimin televisioviihteen katsojaprofiilissa, jossa painottuvat matalasti koulutetut ja naiset. Lisäksi katselun tavat ja motiivit ovat yhteydessä katsojan sosiaaliseen asemaan. Erityisesti korkeasti koulutetut pyrkivät kirjallisuuskatsauksen perusteella perustelemaan mahdollista epälegitiimin televisioviihteen kuluttamistaan. Lisäksi televisioviihteen katselua voidaan käyttää oman sosiaalisen statuksen muodostamiseen ja osoittamiseen.
Tutkielman perusteella ranskalaisen klassikkososiologin Pierre Bourdieun (1984) kulttuurista eriytymistä koskevat käsitteet ovat edelleen ajankohtaisia, ja koulutuksen ja kulttuurisen pääoman yhteys selittää epälegitiimin televisioviihteen sosiaalista eriytyneisyyttä. Kuitenkin katselun eriytyneisyys muistuttaa Bourdieun (1984) homologiateoriaa enemmän niin sanottua kaikkiruokaisuusteoriaa.