Perheen osallisuus ja perheestä rakentuva kuva monialaisen yhteistyön puheessa
Strandberg, Verna (2025-01-08)
Perheen osallisuus ja perheestä rakentuva kuva monialaisen yhteistyön puheessa
Strandberg, Verna
(08.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501308233
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501308233
Tiivistelmä
Neuropsykiatrista oireilua tunnistetaan ja tuetaan yhä enemmän eri palveluiden piirissä. Sosiaali- ja terveysaloilla puhutaan yhä enemmän asiakaslähtöisyydestä ja asiakkaan osallisuudesta. Nuoren kohdalla myös perheen tulisi olla osallinen tuen ja hoidon suunnittelussa sekä toteutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää monialaisessa yhteistyössä perheestä tuotettua kuvaa sekä perheen osallisuuden toteutumista. Monialaisella yhteistyöllä tarkoitetaan eri palveluiden ja toimijoiden välistä yhteistyötä, jota tarvitaan esimerkiksi neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Tutkimuksen aineistona käytettiin Turun ja Itä-Suomen yliopiston yhteisen NEPSOS: Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimuksen laadullista aineistoa. Aineisto kerättiin fokusryhmähaastatteluilla loppuvuonna 2023. Haastatteluihin osallistui yhteensä 20 toimijaa koulusta, terveydenhuollosta sekä sosiaalitoimesta. Tutkimuksen aineisto analysoitiin tulkitsevan diskurssianalyysin keinoin.
Tutkimuksessa muodostui yhteensä neljä ylädiskurssia, joista kaikki sisälsivät myös aladiskursseja. Diskursseittain tarkasteltiin niiden rakentamaa kuvaa perheestä sekä perheen osallisuudesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat perheen osallisuudessa osana monialaista yhteistyötä edelleen kehitettävää. Osallisuus toteutui pääosin rajoitetun ja kasvavan osallisuuden tasoilla, joissa perheet saivat osallistua ja kertoa mielipiteitään. Kuitenkin tasavertainen osallisuus suhteessa toimijoihin sekä osallisuus suunnitteluun ja kehittämiseen puuttui. Viitteitä oli myös tilanteista, joissa osallisuutta ei ilmennyt ollenkaan. Kuva perheestä rakentui toimijoiden puheessa kielteiseksi sekä jollain tapaa ongelmaiseksi. Perheen ongelmallisuus johtui esimerkiksi väsymyksestä, vanhempien neuropsykiatrisista piirteistä tai vanhemmuuden ongelmista. Perheessä nähtiin olevan myös myönteisiä asioita ja toimintatapoja, mutta tutkimuksen tulosten perusteella kielteinen kuva rakentui voimakkaammin.
Tutkimuksessa muodostui yhteensä neljä ylädiskurssia, joista kaikki sisälsivät myös aladiskursseja. Diskursseittain tarkasteltiin niiden rakentamaa kuvaa perheestä sekä perheen osallisuudesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat perheen osallisuudessa osana monialaista yhteistyötä edelleen kehitettävää. Osallisuus toteutui pääosin rajoitetun ja kasvavan osallisuuden tasoilla, joissa perheet saivat osallistua ja kertoa mielipiteitään. Kuitenkin tasavertainen osallisuus suhteessa toimijoihin sekä osallisuus suunnitteluun ja kehittämiseen puuttui. Viitteitä oli myös tilanteista, joissa osallisuutta ei ilmennyt ollenkaan. Kuva perheestä rakentui toimijoiden puheessa kielteiseksi sekä jollain tapaa ongelmaiseksi. Perheen ongelmallisuus johtui esimerkiksi väsymyksestä, vanhempien neuropsykiatrisista piirteistä tai vanhemmuuden ongelmista. Perheessä nähtiin olevan myös myönteisiä asioita ja toimintatapoja, mutta tutkimuksen tulosten perusteella kielteinen kuva rakentui voimakkaammin.