Musiikki osana elämää. Elämäkerrallinen tutkimus musiikkisuhteen rakentumisesta ja musiikin merkityksistä

Abstract

Tutkimus käsittelee musiikin merkityksiä ja roolia yksilön elämänkulussa sekä musiikkisuhteen muodostumista ja kehittymistä elämän aikana. Tutkimalla ihmisiin kokonaisvaltaisesti vaikuttavaa ja meitä tahtomattakin ympäröivää musiikkia, voidaan syventää ymmärrystä sen merkityksestä osana ihmisten elämää. Tutkimalla musiikkisuhteen muutoksia eri elämänvaiheissa ja musiikkiin liittyviä teemoja, kuten hyvinvointia, kasvua, oppimista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, voimme myös paremmin ymmärtää ja tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa.

Musiikkisuhdetta tarkastellaan tutkimuksessa sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä kasvuympäristöissä. Musiikkisuhteen muodostumisen mallintamisessa sovellettiin Bronfenbrennerin ekologista systeemiteoriaa ja Kosken liikuntasuhde lähestymistapaa sekä kulttuurisen osallisuuden ja musiikillisen toimijuuden käsitteitä. Tutkimuksessa tarkastellaan musiikkimuistoistaan kirjoittaneiden (n=26) eri-ikäisten ihmisten erilaisia musiikkisuhteita. Tutkimusaineisto kerättiin lumipallotekniikalla lähettämällä musiikkimuisteluun kehottavaa kirjoituspyyntöä eri tiedotusvälineissä ja eri kanavien kautta. Elämäkertatutkimus toteutettiin laadullista teema-analyysiä ja tyypittelyä käyttäen. Musiikillisten elämäkertojen tutkiminen mahdollistaa musiikkikokemuksien tarkastelun eri elämänvaiheissa eri kasvuympäristöissä.

Tutkimuksessa jaotellaan musiikkisuhteet elämäkertojen perusteella kuuteen eri tyyppiin: suorittajiin, musiikkiammattilaisiin, musiikkitaidoistaan epävarmoihin, musiikkifaneihin, musiikkikulttuurin vaalijoihin ja rennosti harrastaviin. Kukin ryhmä tuo esiin erilaisia näkökulmia ja kokemuksia musiikin merkityksestä ja vaikutuksista elämään. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin eri musiikkisuhdetyyppien kautta musiikin moninaisia ja keskenään yhtä arvokkaita merkityksiä sekä hahmottaa, millaista musiikillista osallisuutta ja toimijuutta musiikkiin liittyy.

Tutkimus osoittaa, että musiikkisuhde rakentuu moninaisissa ympäristöissä ja elämän käännekohdissa. Lisäksi tutkimus osoittaa, että musiikki voi toimia merkittävänä tekijänä yksilön identiteetin, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin rakentumisessa. Yhteiskunnalliset ja kulttuuriset muutokset heijastuvat yksilöiden musiikkimuistoissa, mikä korostaa musiikin laajaa ja syvällistä vaikutusta elämään. Tutkimalla musiikkisuhteita ja musiikin merkityksiä voidaan paremmin luoda mahdollisuuksia monipuolisiin musiikkikokemuksiin eri ympäristöissä, kuten kasvatuksen ja koulutuksen konteksteissa. Näin voidaan samalla edistää yksilön hyvinvointia. Tutkimus syventää ymmärrystämme ihmisten musiikkisuhteista ja tarjoaa samalla uusia näkökulmia ja välineitä musiikkikasvatuksen kehittämiseen.

<b>Music as a Part of Life. A life story study on the formation of musical relationships and the meanings of music</b>

This study examines the meanings and role of music in an individual's life course, as well as the formation and development of the musical relationship over a lifetime. By studying music, which influences people holistically and surrounds us even unintentionally, we can deepen our understanding about its significance as part of human life. By examining changes in the relationship with music at different stages of life and themes related to music, such as well-being, growth, learning, and social cohesion, we can also better understand and support people in various life situations.

The musical relationship is viewed in the study as a social and cultural phenomenon within different growth environments. The modeling of the formation of the musical relationship applies Bronfenbrenner’s ecological systems theory and Koski’s perspective on physical activity relationship, as well as the concepts of cultural participation and musical agency. The study examines the various relationships with music among people of different ages (n=26) who wrote about their music memories. The research data was collected using the snowball sampling technique by sending a writing request that encouraged music reminiscing through various media outlets and channels. The biographical research is conducted using qualitative thematic analysis and typology. Examining musical biographies allows for the analysis of musical experiences at different stages of life in various growth environments.

Through these life stories the research identified six different types of musical relationships: performers, music professionals, those uncertain of their musical abilities, music fans, preservers of musical culture, and casual hobbyists. Each group brings forth different perspectives and experiences regarding the significance and impact of music on life. The aim is to highlight, through these types of musical relationships, equally valuable meanings related to music and to clarify the kind of musical participation and agency associated with music.

The study shows that a musical relationship is built in diverse environments and life’s turning points. The study also shows that music can serve as a significant factor in the construction of an individual’s identity, sense of community, and well-being. Societal and cultural changes are reflected in individuals’ musical memories, emphasizing the broad and profound impact of music on life. By studying musical relationships and the meanings of music, we can better develop opportunities for musical experiences in various settings, such as educational contexts, thereby enhancing individual well-being. The study enhances our understanding about our relationship with music while also providing a new perspective and foundation for the development of music education.