Saksan hiljainen liittolainen : Allan Staffansin rooli Suomen sukellusvenehankkeessa 1919-1945
Kaarti, Klaus (2024-12-10)
Saksan hiljainen liittolainen : Allan Staffansin rooli Suomen sukellusvenehankkeessa 1919-1945
(10.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011274
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011274
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, millainen rooli Allan Staffansilla oli Suomen sukellusvenehankkeessa, joka toteutettiin yhdessä saksalaisten asiantuntijoiden kanssa. Staffans on valittu tutkimuskohteeksi, koska hänen johtamallaan Crichton-Vulcan -nimisellä telakalla rakennettiin sukellusveneitä Suomen puolustusvoimien käyttöön. Vaikka useat telakat osallistuivat kilpailuun siitä, kuka saisi rakentaa Suomen sukellusveneet, vain Saukko rakennettiin muualla kuin Crichton-Vulcanilla.
Suomen sukellusveneiden poliittiset ja teolliset aspektit herättivät kiistoja Suomen eduskunnassa. Vaikka sukellusveneiden potentiaali rannikkopuolustuksessa ja sodankäynnissä oli tiedossa jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, taloudelliset haasteet vaikeuttivat hanketta. Kun rakennustyöt saatiin käyntiin, kansainvälinen kritiikki Saksan kanssa käytyä yhteistyötä kohtaan vaikeutti tilannetta. Vaikka Staffans ei ollut poliittisesti aktiivinen vaikuttaja, yhteistyö puolustusministeriön kanssa sitoi hänet aktiivisesti Suomen puolustuspolitiikkaan ja -tavoitteisiin.
Tutkimuksessa käytän henkilöhistoriallisen tutkimuksen metodeja. Tutkimuksen keskeisin aineisto muodostuu Staffansin liiketoimintaan liittyvistä kirjeistä ja hänen yksityiskirjeenvaihdostaan. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aikalaisten kirjoituksia.
Vaikka hän ei osallistunut poliittiseen vaikuttamistyöhön, Staffans oli aktiivinen toimija Suomen sukellusvenehankkeessa ja ohjasi sitä Saksan suuntaan. Hän hankki telakalleen lukuisia saksalaisia asiantuntijoita ja työntekijöitä ja toimi saksalaisen bulvaaniyhtiön kumppanina. Staffansin roolista sukellusvenehankkeessa on konkreettisina todisteina neljä sukellusvenettä, joista kolme romutettiin Pariisin rauhansopimuksen vuoksi.
Suomen sukellusveneiden poliittiset ja teolliset aspektit herättivät kiistoja Suomen eduskunnassa. Vaikka sukellusveneiden potentiaali rannikkopuolustuksessa ja sodankäynnissä oli tiedossa jo ensimmäisen maailmansodan jälkeen, taloudelliset haasteet vaikeuttivat hanketta. Kun rakennustyöt saatiin käyntiin, kansainvälinen kritiikki Saksan kanssa käytyä yhteistyötä kohtaan vaikeutti tilannetta. Vaikka Staffans ei ollut poliittisesti aktiivinen vaikuttaja, yhteistyö puolustusministeriön kanssa sitoi hänet aktiivisesti Suomen puolustuspolitiikkaan ja -tavoitteisiin.
Tutkimuksessa käytän henkilöhistoriallisen tutkimuksen metodeja. Tutkimuksen keskeisin aineisto muodostuu Staffansin liiketoimintaan liittyvistä kirjeistä ja hänen yksityiskirjeenvaihdostaan. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja aikalaisten kirjoituksia.
Vaikka hän ei osallistunut poliittiseen vaikuttamistyöhön, Staffans oli aktiivinen toimija Suomen sukellusvenehankkeessa ja ohjasi sitä Saksan suuntaan. Hän hankki telakalleen lukuisia saksalaisia asiantuntijoita ja työntekijöitä ja toimi saksalaisen bulvaaniyhtiön kumppanina. Staffansin roolista sukellusvenehankkeessa on konkreettisina todisteina neljä sukellusvenettä, joista kolme romutettiin Pariisin rauhansopimuksen vuoksi.