PPGIS-aineistojen sisäisen laadun arviointi
Simola, Anni (2024-12-13)
PPGIS-aineistojen sisäisen laadun arviointi
(13.12.2024)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011325
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011325
Tiivistelmä
Osallistavasta paikkatiedosta, eli kansalaisten tuottamasta paikkasidonnaisesta datasta on muodostunut tärkeä keino, jolla kansalaiset voivat välittää tietoa paikkoihin liitetyistä merkityksistä tutkijoille ja suunnitteluviranomaisille. Kansalaisten osallistaminen suunnitteluprosesseissa on nykyään keskeinen lähtökohta asiantuntijoiden ja kansalaisten väliselle vuorovaikutukselle sekä äänen antamiselle erityisesti niille ryhmille, joita suunnittelupäätökset koskevat. Siksi osallistavan paikkatiedon kattotermin alle kuuluva PPGIS (public participation GIS) on yleistynyt kaupunkien ja maankäytön suunnitteluprosesseissa, joissa halutaan kerätä tietoa nopeasti suurelta joukolta kansalaisia digitaalisten välineiden avulla. Verkkopohjaisista karttakyselyistä on muodostunut yleinen tapa tuottaa PPGIS-aineistoja. Tällaisten aineistojen laatua ei kuitenkaan aina valvota tai arvioida systemaattisesti, vaikka osallistavan paikkatiedon laatuun liittyviä epävarmuustekijöitä on tunnistettu. Laadun ymmärtäminen auttaa hyödyntämään aineistoja tarkoituksenmukaisesti mahdollisista epävarmuuksista huolimatta.
Tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa tutkimuskirjallisuuden pohjalta laadunarviointikehys, joka on sovellettavissa erilaisten PPGIS-aineistojen sisäisen laadun, eli käyttökontekstista riippumattoman laadun arviointiin. Tutkielmassa tunnistetaan keskeiset PPGIS-aineistojen sisäistä laatua määrittävät kriteerit sekä niiden arviointimenetelmät, jotka kootaan laadunarviointikehykseksi. Tuotettua arviointikehystä testataan arvioimalla kolmesta PPGIS-aineistosta valittujen paikkatietotasojen laatu kehyksen mukaisesti, mikä auttaa ymmärtämään kriteerien ja menetelmien soveltuvuutta käytännössä. Arviointikehyksen tuottamisen ja testaamisen jälkeen pohditaan sen hyötyjä ja kehittämistarpeita.
Tuotettuun laadunarviointikehykseen sisältyy kymmenen kriteeriä, joista neljää voitiin arvioida paikkatiedon laadun geometrisen ja temaattisen ulottuvuuden kautta. Nämä neljä kriteeriä ovat yleisiä kaikenlaisen paikkatiedon laadunarvioinnissa. Muut kriteerit ovat ominaisia PPGIS-aineistoille, ja myös näistä yksi jakautuu kolmeen ulottuvuuteen. Laadunarvioinnin perusteella hyviä kriteerejä PPGIS-aineistoille ovat geometrinen tarkkuus, geometrinen täsmällisyys, temaattinen täydellisyys, spatiaalinen autokorrelaatio, kartoitetut kohteet tutkimusalueella sekä yhdenmukaisuus. Viittä laadun ulottuvuutta ei voitu arvioida PPGIS-aineistojen luonteen tai tarvittavien tietojen puuttumisen vuoksi. Tulosten perusteella ei saatu kokonaisvaltaista johtopäätöstä aineistojen laadusta, sillä laadun riittävyys riippuu usein tutkimuksen tai suunnitteluprosessin tarpeista. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa aineistojen sisäisestä laadusta, ja arviointikehyksen testaaminen auttoi ymmärtämään kriteerien käyttökelpoisuutta ja arviointikehyksen kehittämismahdollisuuksia.
Arviointikehystä testatessa huomattiin, että etenkin perinteisten paikkatiedon laadun kriteerien, kuten tarkkuuden ja johdonmukaisuuden arviointi oli haastavaa, joten PPGIS-tutkimuksissa tulisi kiinnittää huomiota laadunarvioinnin mahdollisuuksiin vaihtoehtoisten kriteerien, esimerkiksi kartoittamiseen käytetyn vaivan ja luottamustason kautta. Tähän mennessä PPGIS-aineistojen laadunarvioinnin menetelmät ja käytännöt ovat olleet melko hajanaisia eri konteksteissa. Laadunarviointikehys voi auttaa PPGIS-aineistojen laadunarvioinnin vakiintumisessa ja siten kasvattaa luottamusta tällaisiin aineistoihin ja edistää niiden hyödyntämistä. Arviointikehyksen testaamista tarvitaan kuitenkin lisää, myös mahdollisimman erilaisilla PPGIS-aineistoilla, jotta voidaan tehdä varmempia päätelmiä eri kriteerien soveltuvuudesta. Participatory mapping is a method for citizens to collect geospatial data, thereby communicating information about place-based values to researchers or planning authorities. Participation of citizens has become essential and valuable in planning processes since it fosters interaction between experts and the public and offers a voice to people particularly affected by planning decisions. PPGIS (public participation GIS), which falls under the umbrella term of participatory mapping, has become common in urban and land use planning processes that aim at collecting place-based data from a large number of citizens quickly using digital tools. Online map surveys are now a common tool for collecting PPGIS data. However, the quality of such data is not always controlled or assessed systematically, even though quality-related uncertainties have been recognized. Understanding the quality of PPGIS data supports its appropriate usage and analysis despite possible uncertainties.
The aim of this thesis is to create a quality assessment framework, based on research literature, for assessing the internal quality of PPGIS data sets. Internal quality refers to quality aspects independent of the context where data is used. Key quality criteria and assessment methods for them are identified and compiled into a quality assessment framework. This framework is tested by assessing the quality of three selected PPGIS data layers according to the framework, which provides insight into the applicability of the criteria and methods in practice. Finally, the benefits of the framework as well as possibilities for its further development are discussed.
The quality assessment framework includes ten criteria, four of which could be assessed through geometric and thematic dimensions of geospatial data quality. These four criteria are common in assessing the quality of all types of geospatial data. The other criteria are more specific to PPGIS data, and one of them is also divided into three quality dimensions. When testing the framework, it was found that the most suitable criteria for PPGIS data are geometric accuracy, geometric precision, thematic completeness, spatial autocorrelation, mapped features in the study area, and uniformity. Five quality dimensions could not be assessed due to the nature of PPGIS data or the lack of necessary information. Based on the quality assessment, no comprehensive conclusion could be made about the quality of the data sets, as the adequacy of quality is ultimately dependent on the specific requirements of the PPGIS study or planning process. The results do, however, give an indication of the internal data quality, and testing the framework helped evaluate the usability of the criteria and revealed potential for further improving the framework.
By testing the quality assessment framework, it was found that assessing traditional geospatial data quality criteria, such as accuracy and consistency, was particularly challenging. Therefore, focus should be on alternative criteria and methods suitable for PPGIS data, for example mapping effort and confidence level. To date, methods and practices for quality assessment of PPGIS data have been very heterogeneous across different contexts. The quality assessment framework can help the practice of quality assessment to become more established in the PPGIS field and thus increase trust in PPGIS data sets, promoting the use of participatory mapping methods. Nonetheless, further testing of the framework is still needed with different kinds of PPGIS data so that more reliable conclusions about the suitability of these criteria can be drawn.
Tämän tutkielman tavoitteena on tuottaa tutkimuskirjallisuuden pohjalta laadunarviointikehys, joka on sovellettavissa erilaisten PPGIS-aineistojen sisäisen laadun, eli käyttökontekstista riippumattoman laadun arviointiin. Tutkielmassa tunnistetaan keskeiset PPGIS-aineistojen sisäistä laatua määrittävät kriteerit sekä niiden arviointimenetelmät, jotka kootaan laadunarviointikehykseksi. Tuotettua arviointikehystä testataan arvioimalla kolmesta PPGIS-aineistosta valittujen paikkatietotasojen laatu kehyksen mukaisesti, mikä auttaa ymmärtämään kriteerien ja menetelmien soveltuvuutta käytännössä. Arviointikehyksen tuottamisen ja testaamisen jälkeen pohditaan sen hyötyjä ja kehittämistarpeita.
Tuotettuun laadunarviointikehykseen sisältyy kymmenen kriteeriä, joista neljää voitiin arvioida paikkatiedon laadun geometrisen ja temaattisen ulottuvuuden kautta. Nämä neljä kriteeriä ovat yleisiä kaikenlaisen paikkatiedon laadunarvioinnissa. Muut kriteerit ovat ominaisia PPGIS-aineistoille, ja myös näistä yksi jakautuu kolmeen ulottuvuuteen. Laadunarvioinnin perusteella hyviä kriteerejä PPGIS-aineistoille ovat geometrinen tarkkuus, geometrinen täsmällisyys, temaattinen täydellisyys, spatiaalinen autokorrelaatio, kartoitetut kohteet tutkimusalueella sekä yhdenmukaisuus. Viittä laadun ulottuvuutta ei voitu arvioida PPGIS-aineistojen luonteen tai tarvittavien tietojen puuttumisen vuoksi. Tulosten perusteella ei saatu kokonaisvaltaista johtopäätöstä aineistojen laadusta, sillä laadun riittävyys riippuu usein tutkimuksen tai suunnitteluprosessin tarpeista. Tulokset antavat kuitenkin suuntaa aineistojen sisäisestä laadusta, ja arviointikehyksen testaaminen auttoi ymmärtämään kriteerien käyttökelpoisuutta ja arviointikehyksen kehittämismahdollisuuksia.
Arviointikehystä testatessa huomattiin, että etenkin perinteisten paikkatiedon laadun kriteerien, kuten tarkkuuden ja johdonmukaisuuden arviointi oli haastavaa, joten PPGIS-tutkimuksissa tulisi kiinnittää huomiota laadunarvioinnin mahdollisuuksiin vaihtoehtoisten kriteerien, esimerkiksi kartoittamiseen käytetyn vaivan ja luottamustason kautta. Tähän mennessä PPGIS-aineistojen laadunarvioinnin menetelmät ja käytännöt ovat olleet melko hajanaisia eri konteksteissa. Laadunarviointikehys voi auttaa PPGIS-aineistojen laadunarvioinnin vakiintumisessa ja siten kasvattaa luottamusta tällaisiin aineistoihin ja edistää niiden hyödyntämistä. Arviointikehyksen testaamista tarvitaan kuitenkin lisää, myös mahdollisimman erilaisilla PPGIS-aineistoilla, jotta voidaan tehdä varmempia päätelmiä eri kriteerien soveltuvuudesta.
The aim of this thesis is to create a quality assessment framework, based on research literature, for assessing the internal quality of PPGIS data sets. Internal quality refers to quality aspects independent of the context where data is used. Key quality criteria and assessment methods for them are identified and compiled into a quality assessment framework. This framework is tested by assessing the quality of three selected PPGIS data layers according to the framework, which provides insight into the applicability of the criteria and methods in practice. Finally, the benefits of the framework as well as possibilities for its further development are discussed.
The quality assessment framework includes ten criteria, four of which could be assessed through geometric and thematic dimensions of geospatial data quality. These four criteria are common in assessing the quality of all types of geospatial data. The other criteria are more specific to PPGIS data, and one of them is also divided into three quality dimensions. When testing the framework, it was found that the most suitable criteria for PPGIS data are geometric accuracy, geometric precision, thematic completeness, spatial autocorrelation, mapped features in the study area, and uniformity. Five quality dimensions could not be assessed due to the nature of PPGIS data or the lack of necessary information. Based on the quality assessment, no comprehensive conclusion could be made about the quality of the data sets, as the adequacy of quality is ultimately dependent on the specific requirements of the PPGIS study or planning process. The results do, however, give an indication of the internal data quality, and testing the framework helped evaluate the usability of the criteria and revealed potential for further improving the framework.
By testing the quality assessment framework, it was found that assessing traditional geospatial data quality criteria, such as accuracy and consistency, was particularly challenging. Therefore, focus should be on alternative criteria and methods suitable for PPGIS data, for example mapping effort and confidence level. To date, methods and practices for quality assessment of PPGIS data have been very heterogeneous across different contexts. The quality assessment framework can help the practice of quality assessment to become more established in the PPGIS field and thus increase trust in PPGIS data sets, promoting the use of participatory mapping methods. Nonetheless, further testing of the framework is still needed with different kinds of PPGIS data so that more reliable conclusions about the suitability of these criteria can be drawn.