"Musta tuntuu ihan kuin mä hallusinoisin!”: Kuulopalautteeseen ehdollistettujen virheiden vaikutus äänenkorkeuden kontrolliin
Halla, Matleena; Peromaa, Elli (2025-02-07)
"Musta tuntuu ihan kuin mä hallusinoisin!”: Kuulopalautteeseen ehdollistettujen virheiden vaikutus äänenkorkeuden kontrolliin
Halla, Matleena
Peromaa, Elli
(07.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011021
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011021
Tiivistelmä
Puhe on keskeinen osa ihmisen kommunikaatiota. Puheen säätely tapahtuu pitkälti automaattisesti muun muassa kuulopalautejärjestelmän avulla, mutta nykytiedon valossa tähän säätelyyn vaikuttavat automaattisen säätelyn lisäksi useat top down -tekijät, kuten tarkkaavuus ja työmuisti. Henkilön omien odotusten vaikutusta puheen prosessointiin ja säätelyyn ei ole kuitenkaan aiemmin tutkittu, minkä vuoksi otimme sen tämän tutkimuksen keskiöön. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella top down -prosessien merkitystä kuulopalautejärjestelmän toiminnassa. Tutkimme tätä koeasetelmassa, jossa tavoitteena oli ehdollistaa henkilö havaitsemaan kuulopalautteessaan virhe, jota ei todellisuudessa ilmennyt. Ehdollistuminen tarkoittaa prosessia, jossa henkilö oppii yhdistämään ärsykkeitä toisiinsa. Tässä tutkimuksessa ehdollistaminen toteutettiin esittämällä koehenkilölle toistuvasti visuaalinen ja auditiivinen ärsyke samanaikaisesti. Tavoitteenamme oli selvittää, kuinka nämä ehdollistetut virheet vaikuttavat henkilön ääntöön ja äännön motoriseen kontrolliin. Tutkimukseen osallistui 59 koehenkilöä, jotka olivat iältään 19–43-vuotiaita. Kokeessa henkilön kuulopalautteen äänenkorkeutta nostettiin ylöspäin reaaliajassa hetkellisesti /u/- äännön aikana, samalla kun hän näki ruudulla visuaalisen ärsykkeen. Kaikissa trialeissa äänenkorkeutta ei kuitenkaan muokattu. Äännön jälkeen henkilön tuli arvioida, kuuliko hän äänessään muutoksen ja kuinka varma hän oli vastauksestaan. Koehenkilöt myös täyttivät suomennetun LSHS-E-kyselylomakkeen aistiharhataipumuksensa kartoittamiseksi. Tutkimuksen perusteella koehenkilöt eivät ehdollistuneet havaitsemaan perturbaatioita, joita ei ilmennyt. Koehenkilöt kuitenkin havaitsivat omassa äänenkorkeudessaan tapahtunutta vaihtelua herkemmin kuin aiempien tutkimusten pohjalta olisi voinut odottaa. Tuloksen yllättävyyden vuoksi aihetta olisi syytä tutkia lisää. Jatkossa tutkimusta voitaisiin toteuttaa myös sellaisilla henkilöillä, joilla tiedetään olevan poikkeavuuksia kuulopalautejärjestelmän toiminnassa, kuten henkilöillä, joilla on psykoosisairauden tai Parkinsonin taudin diagnoosi. Tutkimus antaa viitteitä siitä, että top down -prosesseja ja ehdollistumista voitaisiin hyödyntää oman puheen tarkemmassa havaitsemisessa, mikä voisi luoda uusia mahdollisuuksia kuntoutukseen.