Sosiaalisesti vastuullinen henkilöstöjohtaminen henkilöstöammattilaisten näkökulmasta suomalaisissa IT-alan pk-yrityksissä

Abstract

Sosiaalinen vastuu on keskeinen teema modernissa, jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, jossa yritykset pyrkivät kasvattamaan liiketoimintaansa ja edistämään kilpailukykyään. Samanaikaisesti kun yrityksiä koskevat kansainväliset vastuullisuustavoitteet lisääntyvät, myös sidosryhmät edellyttävät yrityksiltä yhä enemmän toimia sosiaalisen vastuun edistämiseksi. Työntekijöiden ollessa strategisesta näkökulmasta sosiaalisesti vastuullisen organisaation kulmakivi, henkilöstöjohtamista ja vastuullisuutta käsittelevä tieteellinen kirjallisuus on viime vuosina lisääntynyt ja sen pohjalta on muodostunut sosiaalisesti vastuullista henkilöstöjohtamista (SRHRM) käsittelevä tutkimuslohko.

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen on sosiaalisesti vastuullisen henkilöstöjohtamisen kokonaisuus suomalaisissa IT-alalla toimivissa pk-yrityksissä henkilöstöammattilaisten näkökulmasta. Sosiaalisesti vastuullista henkilöstöjohtamista, kuten myös vastuullisuuden teemoja yleisestikin, on tutkittu lähtökohtaisesti enemmän suurissa sekä pörssiin listatuissa yrityksissä ja nyt, vastuullisuustavoitteiden ulottuessa yhä pienempiin yrityksiin, on ajankohtaista tar-kastella, millä tasolla pk-yritysten ymmärrys on sosiaalisesti vastuullisesta henkilöstöjohtamisesta. Sosiaalisesti vastuullisen henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta lähestytään tutkimuksessa taustatekijöiden ja tavoitteiden, käytäntöjen, toteuttamisen sekä vaikutusten ulottuvuuksien kautta.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin haastattelemalla seitsemän eri yrityksen henkilöstöammattilaisia. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suomalaisissa IT-alan pk-yrityksissä on sisäistetty sosiaalisesti vastuullisen henkilöstöjohtamisen olevan merkittävä tekijä osaavimpien työntekijöiden houkuttelun, rekrytoimisen ja sitouttamisen näkökulmasta siitä huolimatta, etteivät vastuullisuusvaatimukset vielä kosketa suorasti pk-yrityksiä. Kohdeorganisaatioiden henkilöstöammattilaisilla on sekä toisiinsa nähden että aikaisempaan tutkimustietoon peilaten yhtenevä näkemys siitä, että sosiaalisesti vastuullinen henkilöstöjohtaminen on organisaatiokontekstissa vastuuta työntekijöistä ja huolehtimista heidän hyvinvoinnistaan. Alaan vahvasti vaikuttanut osaajapula lähimenneisyydessä on keskeinen syy siihen, miksi sosiaalisesti vastuullisia henkilöstöjohtamiskäytäntöjä on alettu kehittää ja toteuttaa kohdeorganisaatioissa, sillä työntekijät ovat pk-yritysten tärkein sidosryhmä, ja asiantuntijaorganisaatioissa työntekijöiden inhimillinen pääoma on vahvasti kilpailuetua lisäävä tekijä.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat aikaisempien tutkimusten näkemyksiä sosiaalisesti vastuullisen henkilöstöjohtamisen positiivisista vaikutuksista työntekijöiden houkutteluun, sitouttamiseen sekä hyvinvointiin ja erityisesti joustavuuteen, yksilöiden huomioimiseen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät sosiaalisesti vastuulliset henkilöstöjohtamiskäytännöt ovat kohdeorganisaatioiden henkilöstöammattilaisten näkökulmasta merkittävimpiä kilpailussa osaavasta henkilöstöstä. Vaikka kohdeorganisaatioissa toteutetaan laajalla kirjolla erilaisia sosiaalisesti vastuullisia henkilöstöjohtamiskäytäntöjä, kaikissa organisaatioissa ei kuitenkaan ole vielä omaksuttu sosiaalisesti vastuullista henkilöstöjohtamista osaksi strategiaa ja arvoja. Sosiaalisesti vastuullista henkilöstöjohtamista toteuttamalla pk-yrityksillä on mahdollisuus vahvistaa kilpailuetuaan onnistuessaan osaavimman henkilöstön houkuttelussa, sitouttamisessa sekä motivoinnissa.