Inflammasomin toiminta syövässä ja aineenvaihduntasairauksissa
Garces Ibanez, Jasmin (2025-02-10)
Inflammasomin toiminta syövässä ja aineenvaihduntasairauksissa
Garces Ibanez, Jasmin
(10.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011033
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021011033
Tiivistelmä
Inflammasomit ovat synnynnäisen immuunijärjestelmämme keskeinen osa ja niiden toiminta
solustressin havaitsemisessa sekä tulehdusreaktioiden käynnistämisessä on välttämätöntä
elimistömme normaalin toiminnan kannalta. Inflammasomien aktivoituminen esimerkiksi
aineenvaihdunnan sivutuotteista saa aikaan proinflammatoristen sytokiinien erityksen ja
pyroptoosin, jotka puolestaan vahvistavat tulehdussignaalia ja houkuttelevat paikalle lisää
immuunisoluja. Inflammasomeilla on sekä kanoninen että ei-kanoninen aktivaatioreitti, joita
erilaiset patogeenit ja vaarasignaalit aktivoivat. Nämä aktivaatioreitit eivät toimi täysin
toisistaan erillään, vaan ne tehostavat joissain tapauksissa toistensa toimintaa.
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että inflammasomien toiminnalla ja toimimattomuudella on
vaikutuksia useisiin sairauksiin, kuten erilaisiin syöpiin ja metabolisiin sairauksiin.
Inflammasomien toiminnalla on monimutkainen asema eri sairauksissa ja siksi niiden
tutkiminen on entistä tärkeämpää, jotta voidaan kehittää uusia, entistä tarkempia
hoitomenetelmiä sairauksiin, joiden kehittymiseen inflammasomilla on vaikutusta. Tällaisia
sairauksia ovat muun muassa suolistosyövät, tyypin 2 diabetes, ylipaino sekä ateroskleroosi.
Metabolisissa sairauksissa inflammasomin krooninen aktivoituminen edistää matala-asteista
tulehdusta ja samalla aineenvaihdunnan häiriöitä.
solustressin havaitsemisessa sekä tulehdusreaktioiden käynnistämisessä on välttämätöntä
elimistömme normaalin toiminnan kannalta. Inflammasomien aktivoituminen esimerkiksi
aineenvaihdunnan sivutuotteista saa aikaan proinflammatoristen sytokiinien erityksen ja
pyroptoosin, jotka puolestaan vahvistavat tulehdussignaalia ja houkuttelevat paikalle lisää
immuunisoluja. Inflammasomeilla on sekä kanoninen että ei-kanoninen aktivaatioreitti, joita
erilaiset patogeenit ja vaarasignaalit aktivoivat. Nämä aktivaatioreitit eivät toimi täysin
toisistaan erillään, vaan ne tehostavat joissain tapauksissa toistensa toimintaa.
Useat tutkimukset viittaavat siihen, että inflammasomien toiminnalla ja toimimattomuudella on
vaikutuksia useisiin sairauksiin, kuten erilaisiin syöpiin ja metabolisiin sairauksiin.
Inflammasomien toiminnalla on monimutkainen asema eri sairauksissa ja siksi niiden
tutkiminen on entistä tärkeämpää, jotta voidaan kehittää uusia, entistä tarkempia
hoitomenetelmiä sairauksiin, joiden kehittymiseen inflammasomilla on vaikutusta. Tällaisia
sairauksia ovat muun muassa suolistosyövät, tyypin 2 diabetes, ylipaino sekä ateroskleroosi.
Metabolisissa sairauksissa inflammasomin krooninen aktivoituminen edistää matala-asteista
tulehdusta ja samalla aineenvaihdunnan häiriöitä.