Suicidality among at-risk adolescents receiving community-based behavioral and mental health services in the United States: A critical examination using mixed methods
Celedonia, Karen (2025-03-14)
Suicidality among at-risk adolescents receiving community-based behavioral and mental health services in the United States: A critical examination using mixed methods
(14.03.2025)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0018-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-02-0018-3
Tiivistelmä
Though much research has been conducted on risk factors for adolescent suicidality, most of this research has been performed using population-based, school-based, or clinical samples from psychiatric hospitals. Little research has been done using community-based samples of adolescents receiving behavioral and mental health services (BMHS) in the community. This is a significant gap in the literature given that this sub-population of adolescents is at increased suicidality risk due to elevated exposure to adverse childhood experiences (ACEs).
This thesis adds to the research on adolescent suicidality among adolescents receiving BMHS at a community-based behavioral and mental health care organization in the United States. Using a mixed-methods approach, this thesis examines the process involved in conducting research in the community setting and investigates correlates of suicidality among adolescents receiving BMHS in the community, as well as analyzes temporal patterns of suicidal events following suicidality risk screening. Additionally, this thesis studies qualities that foster trust between adolescents receiving BMHS in the community and their treating clinicians, as therapeutic alliance is an important component to effective treatment.
The study found that sexual abuse was the only significant predictor of suicidality at the multi-variate level. Survival analysis revealed that adolescents who screened negative for suicidality risk at intake had a longer time to reported suicidal event than adolescents who screened positive for suicidality risk. The log rank test for significance between the two survival distributions was significant. Five overarching categories of trust building techniques emerged: 1) Ecosystemic Approach, 2) Strong Working Alliance, 3) Professionalism, 4) Warmth & Support, and 5) Open Communication. Taken as a whole, the results from this thesis can be used to guide suicidality screening and treatment approaches in the community. Itsetuhoisuus yhteisöpohjaisia käyttäytymis- ja mielenterveyspalveluja Yhdysvalloissa saavien riskinuorten keskuudessa: Kriittinen monimenetelmätutkimus
Vaikka nuorten itsetuhoisuuden riskitekijöitä on tutkittu paljon, suurin osa tutkimuksista on tehty käyttäen normaaliväestöä edustavia aineistoja, koululaisaineistoja tai psykiatrisia potilasaineistoja. Tutkimusta on tehty vain vähän aineistoilla, jotka edustavat yhteisöpohjaisia mielenterveyspalveluita käyttäviä nuoria. Tämä on merkittävä puute kirjallisuudessa, koska kyseinen ryhmä on kliinisesti tärkeä ja heillä on kohonnut riski itsetuhoisuudelle liittyen heidän altistumiselleen haitallisille lapsuusiän kokemuksille.
Tämä väitöskirjatyö täydentää tutkimusta nuorten itsetuhoisuudesta aineistossa, joka edustaa mielenterveys- ja käyttäytymisterveyspalveluita yhteisöpohjaisessa organisaatiossa saavia nuoria Yhdysvalloissa. Tässä väitöskirjatyössä arvioidaan monimenetelmällistä lähestymistapaa käyttäen prosessia, jossa tutkimus toteutetaan yhteisöpohjaisia mielenterveyspalveluita saavien nuorten keskuudessa. Lisäksi väitös-kirjatyössä analysoidaan ajallisia kehityskulkuja itsetuhoisuuden seulonnasta itsetuhoiseen tekoon. Koska terapeuttinen allianssi on tärkeä osa tehokasta hoitoa, väitös-kirjatyössä selvitetään myös vahvaa allianssia mielenterveyspalveluita saavien ”riskinuorten” ja heitä hoitavien kliinikoiden välillä edistäviä tekijöitä.
Väitöskirjatyössä havaittiin, että seksuaalinen hyväksikäyttö oli ainoa merkittävä itsetuhoisuutta ennustava tekijä monimuuttuja-analyyseissä. Eloonjäämisanalyysi paljasti, että nuorilla, joiden itsetuhoisuuden seulonnan tulos oli negatiivinen, aika itsetuhoiseen tekoon oli pidempi kuin nuorilla, joilla seulonnan tulos oli positiivinen. Eloonjäämisjakaumien välinen ero oli log-rank-testiä käyttäen merkitsevä. Tutkimus paljasti myös viisi laaja-alaista luokkaa, jotka rakentavat terapeuttista allianssia: 1) ekosysteeminen lähestymistapa, 2) vahva yhteistyö, 3) ammatillisuus, 4) lämpö ja tuki ja 5) avoin viestintä. Kokonaisuutena tämän väitöskirjatyön tuloksia voidaan käyttää ohjaamaan itsetuhoisuuden seulontaa ja hoitomenetelmien käyttöä.
This thesis adds to the research on adolescent suicidality among adolescents receiving BMHS at a community-based behavioral and mental health care organization in the United States. Using a mixed-methods approach, this thesis examines the process involved in conducting research in the community setting and investigates correlates of suicidality among adolescents receiving BMHS in the community, as well as analyzes temporal patterns of suicidal events following suicidality risk screening. Additionally, this thesis studies qualities that foster trust between adolescents receiving BMHS in the community and their treating clinicians, as therapeutic alliance is an important component to effective treatment.
The study found that sexual abuse was the only significant predictor of suicidality at the multi-variate level. Survival analysis revealed that adolescents who screened negative for suicidality risk at intake had a longer time to reported suicidal event than adolescents who screened positive for suicidality risk. The log rank test for significance between the two survival distributions was significant. Five overarching categories of trust building techniques emerged: 1) Ecosystemic Approach, 2) Strong Working Alliance, 3) Professionalism, 4) Warmth & Support, and 5) Open Communication. Taken as a whole, the results from this thesis can be used to guide suicidality screening and treatment approaches in the community.
Vaikka nuorten itsetuhoisuuden riskitekijöitä on tutkittu paljon, suurin osa tutkimuksista on tehty käyttäen normaaliväestöä edustavia aineistoja, koululaisaineistoja tai psykiatrisia potilasaineistoja. Tutkimusta on tehty vain vähän aineistoilla, jotka edustavat yhteisöpohjaisia mielenterveyspalveluita käyttäviä nuoria. Tämä on merkittävä puute kirjallisuudessa, koska kyseinen ryhmä on kliinisesti tärkeä ja heillä on kohonnut riski itsetuhoisuudelle liittyen heidän altistumiselleen haitallisille lapsuusiän kokemuksille.
Tämä väitöskirjatyö täydentää tutkimusta nuorten itsetuhoisuudesta aineistossa, joka edustaa mielenterveys- ja käyttäytymisterveyspalveluita yhteisöpohjaisessa organisaatiossa saavia nuoria Yhdysvalloissa. Tässä väitöskirjatyössä arvioidaan monimenetelmällistä lähestymistapaa käyttäen prosessia, jossa tutkimus toteutetaan yhteisöpohjaisia mielenterveyspalveluita saavien nuorten keskuudessa. Lisäksi väitös-kirjatyössä analysoidaan ajallisia kehityskulkuja itsetuhoisuuden seulonnasta itsetuhoiseen tekoon. Koska terapeuttinen allianssi on tärkeä osa tehokasta hoitoa, väitös-kirjatyössä selvitetään myös vahvaa allianssia mielenterveyspalveluita saavien ”riskinuorten” ja heitä hoitavien kliinikoiden välillä edistäviä tekijöitä.
Väitöskirjatyössä havaittiin, että seksuaalinen hyväksikäyttö oli ainoa merkittävä itsetuhoisuutta ennustava tekijä monimuuttuja-analyyseissä. Eloonjäämisanalyysi paljasti, että nuorilla, joiden itsetuhoisuuden seulonnan tulos oli negatiivinen, aika itsetuhoiseen tekoon oli pidempi kuin nuorilla, joilla seulonnan tulos oli positiivinen. Eloonjäämisjakaumien välinen ero oli log-rank-testiä käyttäen merkitsevä. Tutkimus paljasti myös viisi laaja-alaista luokkaa, jotka rakentavat terapeuttista allianssia: 1) ekosysteeminen lähestymistapa, 2) vahva yhteistyö, 3) ammatillisuus, 4) lämpö ja tuki ja 5) avoin viestintä. Kokonaisuutena tämän väitöskirjatyön tuloksia voidaan käyttää ohjaamaan itsetuhoisuuden seulontaa ja hoitomenetelmien käyttöä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2871]