”Kyllä mä aattelen, että konfliktit on ihan merkittäviä oppimiskokemuksia” : Luokanopettajien valmiuksia ja ratkaisukeinoja oppilaiden välisiin konfliktitilanteisiin
Nevala, Heidi; Rantanen, Riina (2025-01-14)
”Kyllä mä aattelen, että konfliktit on ihan merkittäviä oppimiskokemuksia” : Luokanopettajien valmiuksia ja ratkaisukeinoja oppilaiden välisiin konfliktitilanteisiin
Nevala, Heidi
Rantanen, Riina
(14.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021412215
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021412215
Tiivistelmä
Oppilaiden väliset konfliktit ovat osa opettajien arkea koulumaailmassa ja ovat kasvavassa määrin opettajien yksiä suurimpia haasteita työssään. Tässä tutkimuksessa tutkitaan oppilaiden välisiä konflikteja ja sitä, mitkä ovat luokanopettajien valmiuksia ja keinoja niiden ratkaisemiseen. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan tarkemmin vertaissovittelua konfliktien ratkaisukeinona. Näiden teemojen tutkiminen on tärkeää, jotta arkiset konfliktitilanteet saataisiin ratkottua mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena on myös painottaa konfliktien kasvatuksellista näkökulmaa. Tutkimustieto oppilaiden välisistä konfliktitilanteista sekä erilaisista ratkaisukeinoista mahdollistaa opettajien kouluttamisen ja sitä kautta tehokkaan konfliktien ratkaisemisen.
Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna alkuvuodesta 2024. Haastatteluihin osallistui seitsemän luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Haastattelut nauhoitettiin etäyhteyksin ja nauhoitukset litteroitiin tekstimuotoon. Litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Sisällönanalyysin avulla aineistosta poimittiin tutkimusongelmien kannalta oleellisia teemoja. Nämä teemat koottiin ajatuskarttoihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajat käyttävät oppilaiden kanssa keskustelua ensisijaisena konfliktien ratkaisukeinonaan. Konfliktit nähdään haastateltavien keskuudessa aikaa vievinä ja kuormittavina. Ratkaisutilanteissa sekä konfliktin jälkeen luokanopettajat hyödyntävät moniammatillista yhteistyötä. Enimmäkseen opettajat kohtaavat arjessaan oppilaiden sanallisia riitoja, jotka syntyvät äkillisesti. Haastateltavat kokevat taitonsa suurimmaksi osaksi hyviksi, mutta ovat usein valmiita myös lisäkouluttautumaan, koska kokevat voivansa aina kehittyä konfliktinratkaisussa.
Koska luokanopettajat kohtaavat pääsääntöisesti oppilaiden sanallisia, äkillisiä riitatilanteita, opettajien tulisi kehittää omia taitojaan erityisesti sanallisten konfliktien ratkaisuun. Lisäksi, jotta konfliktien ratkaisulla saavutetaan kasvatuksellisesti merkittäviä positiivisia seurauksia, tulisi konflikteissa käytettävän ratkaisukeinon olla harkittu ja tietoisesti valittu. Tällaisia tilanteita varten erilaisten mallien kehittäminen voisi tehdä konfliktinratkaisutilanteista entistäkin harkitumpia. Tulosten mukaan taitoja konfliktien ratkaisemiseen ei koeta juurikaan saatavan opettajankoulutuksesta vaan käytännön kokemuksen ja tilanteiden kautta. Tutkimuksen tuloksia voidaankin erityisesti hyödyntää opettajankoulutuksen sekä opettajien jatkokoulutusten kehittämisessä konfliktien näkökulmasta.
Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna alkuvuodesta 2024. Haastatteluihin osallistui seitsemän luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Haastattelut nauhoitettiin etäyhteyksin ja nauhoitukset litteroitiin tekstimuotoon. Litteroitu aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen. Sisällönanalyysin avulla aineistosta poimittiin tutkimusongelmien kannalta oleellisia teemoja. Nämä teemat koottiin ajatuskarttoihin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että luokanopettajat käyttävät oppilaiden kanssa keskustelua ensisijaisena konfliktien ratkaisukeinonaan. Konfliktit nähdään haastateltavien keskuudessa aikaa vievinä ja kuormittavina. Ratkaisutilanteissa sekä konfliktin jälkeen luokanopettajat hyödyntävät moniammatillista yhteistyötä. Enimmäkseen opettajat kohtaavat arjessaan oppilaiden sanallisia riitoja, jotka syntyvät äkillisesti. Haastateltavat kokevat taitonsa suurimmaksi osaksi hyviksi, mutta ovat usein valmiita myös lisäkouluttautumaan, koska kokevat voivansa aina kehittyä konfliktinratkaisussa.
Koska luokanopettajat kohtaavat pääsääntöisesti oppilaiden sanallisia, äkillisiä riitatilanteita, opettajien tulisi kehittää omia taitojaan erityisesti sanallisten konfliktien ratkaisuun. Lisäksi, jotta konfliktien ratkaisulla saavutetaan kasvatuksellisesti merkittäviä positiivisia seurauksia, tulisi konflikteissa käytettävän ratkaisukeinon olla harkittu ja tietoisesti valittu. Tällaisia tilanteita varten erilaisten mallien kehittäminen voisi tehdä konfliktinratkaisutilanteista entistäkin harkitumpia. Tulosten mukaan taitoja konfliktien ratkaisemiseen ei koeta juurikaan saatavan opettajankoulutuksesta vaan käytännön kokemuksen ja tilanteiden kautta. Tutkimuksen tuloksia voidaankin erityisesti hyödyntää opettajankoulutuksen sekä opettajien jatkokoulutusten kehittämisessä konfliktien näkökulmasta.