Syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin ongelmakohdat erityisesti prosessiekonomisuuden ja itsekriminointisuojan näkökulmasta
Ketola, Janina (2025-02-11)
Syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin ongelmakohdat erityisesti prosessiekonomisuuden ja itsekriminointisuojan näkökulmasta
(11.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021412161
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021412161
Tiivistelmä
Tutkielman aihe on syyteneuvottelun ja tunnustamisoikeudenkäynnin ongelmakohdat erityisesti prosessiekonomisuuden ja itsekriminointisuojan näkökulmasta. Tutkimuksen kohteena on vuonna 2015 käyttöönotettu syyteneuvottelu ja tunnustamisoikeudenkäynti, josta säädetään laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa 689/1997. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa syyteneuvottelun käyttöönoton jälkeen siinä ilmenneitä ongelmakohtia keskittyen menettelyn prosessiekonomisuuteen ja epäillyn/vastaajan oikeusturvaan rikosprosessin periaatteiden toteutumisen tarkastelun kautta.
Tämän tutkielman metodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkielma. Tutkielma perustuu täten voimassa oleviin oikeuslähteisiin ja sen tarkoituksena on selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö jokaisen tutkimuskysymyksen osalta, joita käsittelen tässä tutkimuksessa ja myös mikä merkitys oikeuslähteistä löytyvällä materiaalilla on tutkimuskysymysteni näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa keskeisenä menetelmänä on tulkinta, jonka avulla selvitän voimassa olevan oikeuden sisältöä eri oikeuslähteistä. Eri oikeuslähteinä käytän enimmäkseen voimassa olevia lakeja, lakien esitöitä kuten hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta. Oikeuskirjallisuuden osalta tukeudun enimmäkseen erilaisiin oikeudellisiin artikkeleihin ja väitöskirjoihin, mutta käytän myös jonkin verran lähteenä oikeudellisia perusteoksia. Kokonaisuudessaan tämän tutkielman tavoitteena on esittää perusteltuja kannanottoja siihen, miten oikeuden säännöksiä tulisi tulkita esitettyjen tutkimuskysymysteni valossa de lege lata.
Keskeisinä tutkimustuloksina havaitaan, että nykyinen syyteneuvottelu- ja tunnustamisoikeudenkäyntimenettely ei toteuta prosessiekonomisuutta ja täten menettelyn käyttöönoton yhteydessä sille asetettua ydintehtävää. Lisäksi havaitaan, että menettely uhkaa osin epäillyn/vastaajan itsekriminointisuojaa ja oikeusturvaa, koska tunnustaminen on mahdollista menettelyssä jo esitutkintavaiheessa, jolloin syyttäjä ei välttämättä ole vielä kerännyt epäillyn syyllisyyden tueksi näyttöä sen vertaa, että syyllisyyden tueksi olisi todennäköisiä syitä. Kuitenkin voidaan katsoa, että oikeusturvan toteutuminen menettelyssä on riittävällä tasolla, mutta itsekriminointisuojan ja syyttömyysolettaman toteutumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Syyteneuvottelu- ja tunnustamisoikeudenkäyntijärjestelmää tulisi kehittää ja täten mahdollisesti laajentaa sen käyttöalaa muihinkin rikoksiin, jotta sen soveltaminen olisi laaja-alaisempaa ja täten rikosprosessissa saataisiin enemmän prosessiekonomisia säästöjä. Olisi kuitenkin ensin varmistettava, että menettelyssä varmasti toteutuvat kaikki oikeusturvanäkökohdat, ja että niiden toteutumisesta varmasti huolehditaan viimeistään itse tunnustamisoikeudenkäynnissä, jolloin tuomioistuin arvioi vastaajan tunnustuksen oikeellisuutta.
Tämän tutkielman metodi on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen tutkielma. Tutkielma perustuu täten voimassa oleviin oikeuslähteisiin ja sen tarkoituksena on selvittää, mikä on voimassa olevan oikeuden sisältö jokaisen tutkimuskysymyksen osalta, joita käsittelen tässä tutkimuksessa ja myös mikä merkitys oikeuslähteistä löytyvällä materiaalilla on tutkimuskysymysteni näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa keskeisenä menetelmänä on tulkinta, jonka avulla selvitän voimassa olevan oikeuden sisältöä eri oikeuslähteistä. Eri oikeuslähteinä käytän enimmäkseen voimassa olevia lakeja, lakien esitöitä kuten hallituksen esityksiä sekä oikeuskirjallisuutta. Oikeuskirjallisuuden osalta tukeudun enimmäkseen erilaisiin oikeudellisiin artikkeleihin ja väitöskirjoihin, mutta käytän myös jonkin verran lähteenä oikeudellisia perusteoksia. Kokonaisuudessaan tämän tutkielman tavoitteena on esittää perusteltuja kannanottoja siihen, miten oikeuden säännöksiä tulisi tulkita esitettyjen tutkimuskysymysteni valossa de lege lata.
Keskeisinä tutkimustuloksina havaitaan, että nykyinen syyteneuvottelu- ja tunnustamisoikeudenkäyntimenettely ei toteuta prosessiekonomisuutta ja täten menettelyn käyttöönoton yhteydessä sille asetettua ydintehtävää. Lisäksi havaitaan, että menettely uhkaa osin epäillyn/vastaajan itsekriminointisuojaa ja oikeusturvaa, koska tunnustaminen on mahdollista menettelyssä jo esitutkintavaiheessa, jolloin syyttäjä ei välttämättä ole vielä kerännyt epäillyn syyllisyyden tueksi näyttöä sen vertaa, että syyllisyyden tueksi olisi todennäköisiä syitä. Kuitenkin voidaan katsoa, että oikeusturvan toteutuminen menettelyssä on riittävällä tasolla, mutta itsekriminointisuojan ja syyttömyysolettaman toteutumiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota.
Syyteneuvottelu- ja tunnustamisoikeudenkäyntijärjestelmää tulisi kehittää ja täten mahdollisesti laajentaa sen käyttöalaa muihinkin rikoksiin, jotta sen soveltaminen olisi laaja-alaisempaa ja täten rikosprosessissa saataisiin enemmän prosessiekonomisia säästöjä. Olisi kuitenkin ensin varmistettava, että menettelyssä varmasti toteutuvat kaikki oikeusturvanäkökohdat, ja että niiden toteutumisesta varmasti huolehditaan viimeistään itse tunnustamisoikeudenkäynnissä, jolloin tuomioistuin arvioi vastaajan tunnustuksen oikeellisuutta.