Vastuu ja tietämättömyys : Gideon Rosenin vastuuskeptinen argumentti
Kyttälä, Lauri (2025-02-07)
Vastuu ja tietämättömyys : Gideon Rosenin vastuuskeptinen argumentti
Kyttälä, Lauri
(07.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021712510
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025021712510
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen kysymystä moraalisen vastuun ja tietämättömyyden suhteesta. Tarkemmin käsittelyni rajautuu kysymykseen siitä, milloin tietämätön toimija on syyllinen omaan tietämättömyyteensä ja sen vuoksi myös vastuussa tietämättömyyttään tekemistään vääristä teoista.
Tutkielman lähtökohtana on Gideon Rosenin esittämä vastuuskeptisismi ja hänen käsityksensä syyllisestä tietämättömyydestä. Rosenin mukaan tietämättömyys moraalista toimintaa koskevista tosiasioista, normeista tai normien velvoittavasta luonteesta lähtökohtaisesti vapauttaa toimijan vastuusta. Ainoana poikkeuksena tähän ovat akraattiset teot, joissa toimija tekee tiedostaen väärin vastoin parasta moraalista arviotaan. Mikäli tietämättömyys johtuu akraattisesta teosta, voi myös tietämätön toimija olla vastuunalainen.
Käyn läpi kaksi vastinetta Rosenin kannalle. Ensimmäinen perustuu ajatukseen episteemisistä paheista. Tämän kannan mukaan toimija on vastuussa tietämättään tekemästä vääryydestä, jos tietämättömyys johtuu hänen harjoittamastaan paheesta, joka saa hänet ylenkatsomaan moraalisen pohdiskelun merkitystä. Toinen vastine perustuu ajatukseen toiminnan riittävistä ja määräävistä perusteista. Tämä kanta perustuu näkemykseen, että toimija on syyllinen myös silloin, kun hänellä olisi riittävät muttei määräävät perusteet toimia oikein, mutta hän silti toimii väärin.
Vastineiden ongelmana on se, että ne eivät pysty osoittamaan, miten toimija voisi omaa järkeään hyväksikäyttäen välttyä tekemästä väärin. Ne vaativat, että välttääkseen väärän teon toimijan olisi joissain tapauksissa toimittava omasta näkökulmastaan epäjärkevästi tai sattumanvaraisesti. Tällainen toimijalle asetettu odotus ei ole mielekäs, sillä se ei jätä toimijalle aitoa mahdollisuutta toimia toisin.
Tutkielman lähtökohtana on Gideon Rosenin esittämä vastuuskeptisismi ja hänen käsityksensä syyllisestä tietämättömyydestä. Rosenin mukaan tietämättömyys moraalista toimintaa koskevista tosiasioista, normeista tai normien velvoittavasta luonteesta lähtökohtaisesti vapauttaa toimijan vastuusta. Ainoana poikkeuksena tähän ovat akraattiset teot, joissa toimija tekee tiedostaen väärin vastoin parasta moraalista arviotaan. Mikäli tietämättömyys johtuu akraattisesta teosta, voi myös tietämätön toimija olla vastuunalainen.
Käyn läpi kaksi vastinetta Rosenin kannalle. Ensimmäinen perustuu ajatukseen episteemisistä paheista. Tämän kannan mukaan toimija on vastuussa tietämättään tekemästä vääryydestä, jos tietämättömyys johtuu hänen harjoittamastaan paheesta, joka saa hänet ylenkatsomaan moraalisen pohdiskelun merkitystä. Toinen vastine perustuu ajatukseen toiminnan riittävistä ja määräävistä perusteista. Tämä kanta perustuu näkemykseen, että toimija on syyllinen myös silloin, kun hänellä olisi riittävät muttei määräävät perusteet toimia oikein, mutta hän silti toimii väärin.
Vastineiden ongelmana on se, että ne eivät pysty osoittamaan, miten toimija voisi omaa järkeään hyväksikäyttäen välttyä tekemästä väärin. Ne vaativat, että välttääkseen väärän teon toimijan olisi joissain tapauksissa toimittava omasta näkökulmastaan epäjärkevästi tai sattumanvaraisesti. Tällainen toimijalle asetettu odotus ei ole mielekäs, sillä se ei jätä toimijalle aitoa mahdollisuutta toimia toisin.