Kätilöiden emotionaalinen hyvinvointi : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kätilön rooli on emotionaalisesti haastava ja moni kokee työssään paljon stressiä ja työuupumusta. Tällä on vaikutuksia laadukkaan ja turvallisen äitiyshuollon tarjoamiseen. Työn emotionaalinen kuormitus altistaa myös työuupumukselle. Työuupumusta kuvaa krooninen väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen hallinen häiriöt ja tunteiden hallinnan häiriöt. Työolosuhteet ja kohtuuton työkuorma ovat alanvaihtojen ja alan laskevan vetovoiman tekijöitä, vaikka alalla työskentelevät hoitoalan ammattilaiset pitävätkin työtään merkityksellisenä. Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata kätilöiden emotionaalista hyvinvointia. Tarkoitus on saada käsitystä siitä, mikä aiheuttaa kätilöillä emotionaalisten hyvinvoinnin heikentymistä ja mikä puolestaan lisää sitä. Tietoa aiheesta lisäämällä osataan kohdistaa toimia paremmin emotionaalisen hyvinvoinnin heikentymisen ennaltaehkäisyyn, sekä sen lisäämiseksi. Tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Tietokantoina tutkielmassa toimivat kansainväliset tietokannat CINAHL, PubMed ja Cochrane, sekä kotimainen Medic. Hakutuloksia saatiin yhteensä 433 kappaletta. Hakulausekkeet muodostettiin sanoista kätilö, emotionaalinen uupumus, emotionaalinen stressi ja emotionaalinen hyvinvointi. Mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella tutkielmaan valittiin 7 tutkimusta, joiden laatu arvioitiin ja todettiin hyväksi Mixed Method Appraisal Tool -kriteeristöllä. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia. Tulosten perusteella kätilöiden todettiin kokevan paljon työperäistä stressiä, emotionaalista stressiä, emotionaalista uupumusta, ahdistusta, masennusta ja työuupumusta, joilla on yhteys kätilöiden emotionaaliseen hyvinvointiin. Tutkimuksissa todettiin kiireen, resurssipulan, työvuorosuunnittelun, sekä siihen liittyvien useiden tekijöiden, kuten vuorojen välissä olevien lyhyiden palautumisaikojen, sekä henkilökohtaisen elämän ja töiden yhteensovittamisen vaikuttavan kätilöiden emotionaaliseen hyvinvointiin. Voimavaroiksi koettiin itse työ, kollegoilta saatu tuki ja heidän kanssaan luodut ystävyssuhteet, kollegoilta ja perheiltä saatu hyvä palaute, sekä työn autonominen luonne. Tulosten perusteella työ itsessään ei siis ollut emotionaalista hyvinvointia heikentävä tekijä vaan se, miten kätilöiden odotetaan työskentelevän ja minkälaiset heidän työolonsa ovat. Tämän tutkielmasta saatujen tulosten perusteella olisi hyvä kartoittaa myös suomalaisten kätilöiden emotionaalisesta hyvinvointia, sillä vaikka kätilöiden emotionaalista hyvinvointia on jonkin verran tutkittu, vain yksi tutkimus löytyi pohjoismaisista kätilöistä.