Inkluusio osaksi opettajan ammatti-identiteettiä : Ammattilehtien varhaiskasvatuksen opettajille antama tuki ammatti-identiteetin päivittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen
Airaksinen, Heli (2025-02-17)
Inkluusio osaksi opettajan ammatti-identiteettiä : Ammattilehtien varhaiskasvatuksen opettajille antama tuki ammatti-identiteetin päivittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen
Airaksinen, Heli
(17.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022413468
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022413468
Tiivistelmä
Inklusiivisen varhaiskasvatuksen järjestämisestä tuli velvoittavaa, kun elokuun 2022 alusta varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan määriteltiin kasvatuksen inklusiivinen arvopohja, oppimisympäristöt, toimintakulttuuri ja lapsen tuen malli. Varhaiskasvatuksen opettajille tämä merkitsi tarvetta oman ammatti-identiteetin ja osaamisen päivittämiselle, joten tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten ammattilehdet ovat tukeneet opettajia tässä muutoksessa; miten kattavasti lehtien artikkelit tuovat esiin inklusiivisen varhaiskasvatuksen eri osa-alueita ja antavatko artikkelit sellaista tietoa, joka auttaa opettajia päivittämään ammatti-identiteettiään ja ammatillista osaamistaan. Aineisto kerättiin aikavälillä 1.1.2022–31.12.2023 ilmestyneistä VOL- ja Opettaja-lehdistä ja se koostui 32 artikkelista. Aineiston analyysissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tuloksena voidaan todeta, että ammattilehdet käsittelivät inklusiivisen varhaiskasvatuksen osa-alueista eniten lapsen tukeen ja arvoihin liittyviä asioita. Näiden osalta opettaja sai myös aineksia ammatti-identiteettinsä ja ammatillisen osaamisensa päivittämiseen. Myös pedagogiikan kehittämiseen ja oppimisympäristöjen muokkaamiseen annettiin ohjeita. Muut inkluusion osa-alueet eli oppimiskäsitys, inkluusion arviointi, monipuoliset työtavat ja monialainen yhteistyö jäivät vaille huomiota. Ammattilehdet eivät lähestyneet asioita niitä inkluusioon yhdistäen, joten tutkittujen artikkeleiden ei voi sanoa lisänneen varhaiskasvatuksen opettajien tietämystä inkluusiosta. Artikkelit antoivat kuitenkin opettajille aineksia osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamiseen sekä tietoa koulutusmahdollisuuksista.
Tuloksena voidaan todeta, että ammattilehdet käsittelivät inklusiivisen varhaiskasvatuksen osa-alueista eniten lapsen tukeen ja arvoihin liittyviä asioita. Näiden osalta opettaja sai myös aineksia ammatti-identiteettinsä ja ammatillisen osaamisensa päivittämiseen. Myös pedagogiikan kehittämiseen ja oppimisympäristöjen muokkaamiseen annettiin ohjeita. Muut inkluusion osa-alueet eli oppimiskäsitys, inkluusion arviointi, monipuoliset työtavat ja monialainen yhteistyö jäivät vaille huomiota. Ammattilehdet eivät lähestyneet asioita niitä inkluusioon yhdistäen, joten tutkittujen artikkeleiden ei voi sanoa lisänneen varhaiskasvatuksen opettajien tietämystä inkluusiosta. Artikkelit antoivat kuitenkin opettajille aineksia osaamisen kehittämistarpeiden tunnistamiseen sekä tietoa koulutusmahdollisuuksista.