Alustan ehdoilla : Kansanedustajat Tiktokin käyttäjinä
Salmi, Susanne (2025-01-28)
Alustan ehdoilla : Kansanedustajat Tiktokin käyttäjinä
Salmi, Susanne
(28.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022514209
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022514209
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa analysoidaan videosovellus Tiktokin merkitystä suomalaisten kansanedustajien
poliittisessa viestinnässä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi ja millä tavoin kansanedustajat
käyttävät Tiktokia ja miten kyseinen sosiaalisen median alusta muovaa edustajien viestintää.
Tutkielman aineistona on kahdeksan Tiktokia aktiivisesti käyttävän suomalaisen kansanedustajan
teemahaastattelut. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty datan keruuta Tiktokista ja määrällistä
analyysia. Aineisto on kerätty keväällä 2024. Tutkimuksen teoriataustana on politiikan medioituminen
sekä erityisesti sen alakäsitteet politiikan henkilöityminen, viihteellistyminen ja alustoituminen.
Tutkielman perusteella noin puolet suomalaisista kansanedustajista käyttää Tiktokia, nuoret enemmän
kuin vanhat. Alustan käyttö on yleisintä vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten
kansanedustajien keskuudessa. Erityisesti perussuomalaisilla näyttää olevan Tiktokissa niin näkyvä
rooli, että muiden puolueiden edustajat kokevat jääneensä alakynteen. Tiktokilla vaikuttaa olevan
potentiaalia tasata politiikan voimasuhteita: alustalla menestyminen ei välttämättä edellytä esimerkiksi
pitkää poliittista uraa tai puoluekoneiston tukea.
Tutkimushaastattelujen perusteella kansanedustajat ovat varsin alustatietoisia. Vaikka Tiktok on
monelle edustajista vielä melko uusi ja vieras viestintäkanava, edustajat hahmottavat, millä tavoin
Tiktok eroaa muista sosiaalisen median alustoista ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siihen
liittyy. Tiktokin avulla kansanedustajat pyrkivät puhuttelemaan erityisesti nuorta yleisöä, jonka
tavoittaminen muilla keinoin koetaan vaikeaksi. Lisäksi Tiktokin käyttöön motivoi pyrkimys saada
näkyvyyttä omalle poliittiselle agendalle ja varmistaa, etteivät poliittiset vastustajat saa alustaa liiaksi
haltuunsa.
Kansanedustajien Tiktok-viestintä näyttää olevan vahvasti henkilöitynyttä. Puolueella ei ole juurikaan
merkitystä sen kannalta, millaisia viestinnällisiä ratkaisuja kansanedustajat Tiktokissa tekevät.
Tiktokin alkuperäinen rooli erityisesti viihteeseen keskittyneenä alustana ei näytä tehneen
kansanedustajista viihdyttäjiä, vaan alustalla julkaistaan ennen kaikkea poliittista sisältöä. Politiikan
alustoituminen näkyy tutkimushaastatteluissa erityisesti siinä, miten kansanedustajat kokevat Tiktokin
muokkaavan keskustelukulttuuria. Edustajat kuvaavat, että alustalla menestyäkseen kannattaa suosia
tavanomaista kärjekkäämpää tyyliä. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että Tiktok voi muovata
paitsi viestintää, myös itse päätöksentekoa: osa haastateltavista kertoi havainneensa, että eduskunnan
istuntosalissa pidettäviä puheita kirjoitetaan yhä useammin sosiaalista mediaa silmällä pitäen.
Haastatteluissa korostui Tiktokin rooli etupäässä yksisuuntaisena viestinnän areenana varsinaisen
keskustelualustan sijaan.
Tiktokin käyttöön liittyy haastattelujen perusteella ristiriitoja ja jännitteitä. Alustan mahdolliset
tietoturvaongelmat ja poleeminen keskustelukulttuuri herättävät kansanedustajissa huolta. Samalla
edustajat kuitenkin kokevat, ettei alustalta pois jättäytyminen ole medioituneen politiikan aikakaudella
hyvä vaihtoehto.
poliittisessa viestinnässä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, miksi ja millä tavoin kansanedustajat
käyttävät Tiktokia ja miten kyseinen sosiaalisen median alusta muovaa edustajien viestintää.
Tutkielman aineistona on kahdeksan Tiktokia aktiivisesti käyttävän suomalaisen kansanedustajan
teemahaastattelut. Lisäksi tutkielmassa on hyödynnetty datan keruuta Tiktokista ja määrällistä
analyysia. Aineisto on kerätty keväällä 2024. Tutkimuksen teoriataustana on politiikan medioituminen
sekä erityisesti sen alakäsitteet politiikan henkilöityminen, viihteellistyminen ja alustoituminen.
Tutkielman perusteella noin puolet suomalaisista kansanedustajista käyttää Tiktokia, nuoret enemmän
kuin vanhat. Alustan käyttö on yleisintä vasemmistoliiton, vihreiden ja perussuomalaisten
kansanedustajien keskuudessa. Erityisesti perussuomalaisilla näyttää olevan Tiktokissa niin näkyvä
rooli, että muiden puolueiden edustajat kokevat jääneensä alakynteen. Tiktokilla vaikuttaa olevan
potentiaalia tasata politiikan voimasuhteita: alustalla menestyminen ei välttämättä edellytä esimerkiksi
pitkää poliittista uraa tai puoluekoneiston tukea.
Tutkimushaastattelujen perusteella kansanedustajat ovat varsin alustatietoisia. Vaikka Tiktok on
monelle edustajista vielä melko uusi ja vieras viestintäkanava, edustajat hahmottavat, millä tavoin
Tiktok eroaa muista sosiaalisen median alustoista ja millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siihen
liittyy. Tiktokin avulla kansanedustajat pyrkivät puhuttelemaan erityisesti nuorta yleisöä, jonka
tavoittaminen muilla keinoin koetaan vaikeaksi. Lisäksi Tiktokin käyttöön motivoi pyrkimys saada
näkyvyyttä omalle poliittiselle agendalle ja varmistaa, etteivät poliittiset vastustajat saa alustaa liiaksi
haltuunsa.
Kansanedustajien Tiktok-viestintä näyttää olevan vahvasti henkilöitynyttä. Puolueella ei ole juurikaan
merkitystä sen kannalta, millaisia viestinnällisiä ratkaisuja kansanedustajat Tiktokissa tekevät.
Tiktokin alkuperäinen rooli erityisesti viihteeseen keskittyneenä alustana ei näytä tehneen
kansanedustajista viihdyttäjiä, vaan alustalla julkaistaan ennen kaikkea poliittista sisältöä. Politiikan
alustoituminen näkyy tutkimushaastatteluissa erityisesti siinä, miten kansanedustajat kokevat Tiktokin
muokkaavan keskustelukulttuuria. Edustajat kuvaavat, että alustalla menestyäkseen kannattaa suosia
tavanomaista kärjekkäämpää tyyliä. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että Tiktok voi muovata
paitsi viestintää, myös itse päätöksentekoa: osa haastateltavista kertoi havainneensa, että eduskunnan
istuntosalissa pidettäviä puheita kirjoitetaan yhä useammin sosiaalista mediaa silmällä pitäen.
Haastatteluissa korostui Tiktokin rooli etupäässä yksisuuntaisena viestinnän areenana varsinaisen
keskustelualustan sijaan.
Tiktokin käyttöön liittyy haastattelujen perusteella ristiriitoja ja jännitteitä. Alustan mahdolliset
tietoturvaongelmat ja poleeminen keskustelukulttuuri herättävät kansanedustajissa huolta. Samalla
edustajat kuitenkin kokevat, ettei alustalta pois jättäytyminen ole medioituneen politiikan aikakaudella
hyvä vaihtoehto.