"Apua, lapseni on susi" : Miten therian-ilmiötä kehystettiin suomalaisessa mediassa alkusyksystä 2024
Holmroos, Camilla (2025-02-18)
"Apua, lapseni on susi" : Miten therian-ilmiötä kehystettiin suomalaisessa mediassa alkusyksystä 2024
(18.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022513803
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022513803
Tiivistelmä
Tutkielmassa tutustutaan Suomen uutismediassa alkusyksystä 2024 paljon esillä olleeseen therian-ilmiöön. Therianeiksi tyypillisesti kutsutaan ihmisiä, jotka pukeutuvat esimerkiksi eläinmaskeihin ja muihin eläimiin viittaaviin asusteisiin ja/tai jotenkin tuntevat olevansa eläimiä tai jollain muulla tavalla eläimellisiä.
Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kehysanalyysin kautta sitä, miten mediassa keskusteltiin therianismista ja millaisia ongelmia ja positiivisia asioita aiheesta nostettiin esiin. Mediassa aihe oli hyvin lyhytikäinen, vain noin kuukauden otsikoissa, mutta aiheutti suurta keskustelua. Tutkielmassa keskityttiin tutkimaan uutisten ja artikkelien sisältöä ja niissä käytettyjä sanavalintoja. Lukijakunnan yksityisyydensuojan turvaamiseksi kommenttikenttiä ei käsitelty laajalti. Tutkielmassa käsitellään keskeisimpiä kehyksiä, jotka ovat oppiminen ja koulurauha, yhteiskunta ja identiteettipolitiikka sekä lapsien oma kokemus therian-yhteisöstä.
Keskeinen tutkimusmateriaali on suomalaisten uutismedioiden, kuten Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Apu, julkaisemat uutiset ja artikkelit tarkasteluajanjaksolta, joka oli elokuun loppupuolelta syyskuun puoleenväliin vuonna 2024.
Tutkielmassa havaittiin, että therian-aiheessa esiin tulleeseen sanaan ”identifioitua” tartuttiin aikuisten näkökulman ja kokemustiedon pohjalta, joka aiheutti sen, että aiheesta tuli identiteettipolitiikkaan viittaava ongelma. Therianismin käsittelyä mediassa voitiin verrata muihin niin sanotun moraalipaniikin aiheuttaneisiin aiheisiin. Asiantuntijoiden kuten psykologien mukaan varsinaista hätää therianismiin liittyen ei ole, kunhan leikki ei häiritse lapsien todellisuudentuntua. Lapset itse pitkälti tulkitsivat therianismin leikiksi.
Tutkimusta aiheesta kirjoittajan mukaan olisi hyvä tehdä laajemmalla skaalalla, kuten nuorisokulttuurista uutisoinnista digiaikana yleisesti.
Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella kehysanalyysin kautta sitä, miten mediassa keskusteltiin therianismista ja millaisia ongelmia ja positiivisia asioita aiheesta nostettiin esiin. Mediassa aihe oli hyvin lyhytikäinen, vain noin kuukauden otsikoissa, mutta aiheutti suurta keskustelua. Tutkielmassa keskityttiin tutkimaan uutisten ja artikkelien sisältöä ja niissä käytettyjä sanavalintoja. Lukijakunnan yksityisyydensuojan turvaamiseksi kommenttikenttiä ei käsitelty laajalti. Tutkielmassa käsitellään keskeisimpiä kehyksiä, jotka ovat oppiminen ja koulurauha, yhteiskunta ja identiteettipolitiikka sekä lapsien oma kokemus therian-yhteisöstä.
Keskeinen tutkimusmateriaali on suomalaisten uutismedioiden, kuten Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat ja Apu, julkaisemat uutiset ja artikkelit tarkasteluajanjaksolta, joka oli elokuun loppupuolelta syyskuun puoleenväliin vuonna 2024.
Tutkielmassa havaittiin, että therian-aiheessa esiin tulleeseen sanaan ”identifioitua” tartuttiin aikuisten näkökulman ja kokemustiedon pohjalta, joka aiheutti sen, että aiheesta tuli identiteettipolitiikkaan viittaava ongelma. Therianismin käsittelyä mediassa voitiin verrata muihin niin sanotun moraalipaniikin aiheuttaneisiin aiheisiin. Asiantuntijoiden kuten psykologien mukaan varsinaista hätää therianismiin liittyen ei ole, kunhan leikki ei häiritse lapsien todellisuudentuntua. Lapset itse pitkälti tulkitsivat therianismin leikiksi.
Tutkimusta aiheesta kirjoittajan mukaan olisi hyvä tehdä laajemmalla skaalalla, kuten nuorisokulttuurista uutisoinnista digiaikana yleisesti.