Muunlajiset eläimet kansalaisina : Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan Zoopolis Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteorian valossa
Väliviita, Jenna (2025-02-24)
Muunlajiset eläimet kansalaisina : Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan Zoopolis Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteorian valossa
Väliviita, Jenna
(24.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022514297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025022514297
Tiivistelmä
Eläinaiheita tutkitaan yhteiskuntatieteissä enenevissä määrin. Tunnustusteorian näkökulmasta
eläinten yhteiskunnallista asemaa ei ole kuitenkaan juurikaan vielä tutkittu, vaikka eläinten
tunnustamisen mahdollisuus on tutkimuskirjallisuudessa noteerattu.
Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia, miten domestikoitujen eläinten yhteiskunnallinen asema
jäsentyy tunnustusteorian näkökulmasta. Tähän ryhdyttiin analysoimalla teorialähtöisen
sisällönanalyysin avulla Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan teosta Zoopolis, jota on pidetty
yhtenä keskeisistä kuluvalla vuosituhannella kirjoitetuista yhteiskuntatieteellisen
eläintutkimuksen teoksista. Zoopoliksessa esitellään yhteiskuntamalli, jossa domestikoidut
eläimet tunnustetaan tasavertaisiksi kansalaisiksi, joilla on oikeus saada intressinsä poliittisesti
edustetuiksi. Teos edustaa eläinetiikan poliittista käännettä, jolla tarkoitetaan painopisteen
siirtämistä yksilötason moraalisista valinnoista poliittisiin instituutioihin.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteoria,
joka asettuu tunnustusteoriaperinteen jatkumoon. Fraser on tunnustusteorian keskeinen kriitikko
ja kehittäjä, joka irtautuu teoriaperinteen psykologisista painotuksista ja korostaa laajaa
ymmärrystä oikeudenmukaisuudesta. Fraserin mukaan oikeudenmukaisuus rakentuu
kulttuurisesta, taloudellisesta ja poliittisesta ulottuvuudesta, jotka ovat itsenäisiä mutta
alituisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tyypillisesti tunnustusteoreetikoiden fokus on ollut
ihmiskeskeisissä kysymyksissä. Fraser ei tee tähän poikkeusta, mutta hänen muotoiluaan on
tulkittu siten, että se mahdollistaa myös luonnon sisällyttämisen
oikeudenmukaisuuskeskusteluun.
Analyysissa tutkittiin, onko Zoopoliksen ja Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteorian välillä
yhtäläisyyksiä sekä millaisia yhtäläisyydet ovat. Aineistosta etsittiin kohtia, joissa Donaldsonin
ja Kymlickan ajattelussa ilmenee vastaavuuksia Fraserin oikeudenmukaisuusteorian kanssa.
Vastaavuuksien nähdään ilmentävän samankaltaista ymmärrystä yhteiskunnallisten
epäoikeudenmukaisuuksien syistä ja ilmenemismuodoista teorioiden välillä. Johtopäätöksenä
voidaan todeta, että Fraserin oikeudenmukaisuusteoria laajenee melko luontevasti myös eläimiä
koskeviin oikeudenmukaisuuskysymyksiin.
eläinten yhteiskunnallista asemaa ei ole kuitenkaan juurikaan vielä tutkittu, vaikka eläinten
tunnustamisen mahdollisuus on tutkimuskirjallisuudessa noteerattu.
Tämän tutkielman tarkoitus on tutkia, miten domestikoitujen eläinten yhteiskunnallinen asema
jäsentyy tunnustusteorian näkökulmasta. Tähän ryhdyttiin analysoimalla teorialähtöisen
sisällönanalyysin avulla Sue Donaldsonin ja Will Kymlickan teosta Zoopolis, jota on pidetty
yhtenä keskeisistä kuluvalla vuosituhannella kirjoitetuista yhteiskuntatieteellisen
eläintutkimuksen teoksista. Zoopoliksessa esitellään yhteiskuntamalli, jossa domestikoidut
eläimet tunnustetaan tasavertaisiksi kansalaisiksi, joilla on oikeus saada intressinsä poliittisesti
edustetuiksi. Teos edustaa eläinetiikan poliittista käännettä, jolla tarkoitetaan painopisteen
siirtämistä yksilötason moraalisista valinnoista poliittisiin instituutioihin.
Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostaa Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteoria,
joka asettuu tunnustusteoriaperinteen jatkumoon. Fraser on tunnustusteorian keskeinen kriitikko
ja kehittäjä, joka irtautuu teoriaperinteen psykologisista painotuksista ja korostaa laajaa
ymmärrystä oikeudenmukaisuudesta. Fraserin mukaan oikeudenmukaisuus rakentuu
kulttuurisesta, taloudellisesta ja poliittisesta ulottuvuudesta, jotka ovat itsenäisiä mutta
alituisessa vuorovaikutuksessa keskenään. Tyypillisesti tunnustusteoreetikoiden fokus on ollut
ihmiskeskeisissä kysymyksissä. Fraser ei tee tähän poikkeusta, mutta hänen muotoiluaan on
tulkittu siten, että se mahdollistaa myös luonnon sisällyttämisen
oikeudenmukaisuuskeskusteluun.
Analyysissa tutkittiin, onko Zoopoliksen ja Nancy Fraserin oikeudenmukaisuusteorian välillä
yhtäläisyyksiä sekä millaisia yhtäläisyydet ovat. Aineistosta etsittiin kohtia, joissa Donaldsonin
ja Kymlickan ajattelussa ilmenee vastaavuuksia Fraserin oikeudenmukaisuusteorian kanssa.
Vastaavuuksien nähdään ilmentävän samankaltaista ymmärrystä yhteiskunnallisten
epäoikeudenmukaisuuksien syistä ja ilmenemismuodoista teorioiden välillä. Johtopäätöksenä
voidaan todeta, että Fraserin oikeudenmukaisuusteoria laajenee melko luontevasti myös eläimiä
koskeviin oikeudenmukaisuuskysymyksiin.