”Yleinen jättiläislakko” : Vuoden 1905 suurlakko Porin porvarislehdistössä

Abstract

Tutkielmassani käsittelen miten vuoden 1905 suurlakon taustasta, kulusta ja perinnöstä kirjoitettiin Porin porvarislehdistössä, sekä miten lehtien mukaan suurlakko vaikutti Porin poliittisen oikeiston politiikan kehitykseen. Tutkielman artikkelit alkavat 22.1.1905 Venäjän valtakunnan laajan lakkoliikkeen käynnistämästä Pietarin verisunnuntaista ja päättyvät eduskuntauudistuksen vahvistamiseen 20.7.1906. Alkuperäislähteenäni ovat suurlakon ajan kolme Porissa julkaistua sanomalehteä; Satakunta, Kansalainen ja Björneborgs Tidning (B.T), mitkä vastaavasti edustavat suomettarelaista, nuorsuomalaista ja ruotsinmielistä näkökulmaa. Tutkin näiden porvarillisten lehtien kautta suurlakkoa poliittisen oikeiston näkökulmasta.

Perehdyn sanomalehtien luomaan mielikuvaan suurlakon tapahtumista ja Porin seudun politiikan kehityksestä vertailemalla lehtien tekstejä ja tarkastelemalla niiden sisältöä lähiluvun sekä kielellisen analyysin avulla. Kontekstoin alkuperäisaineistoni aikakauden lehdistön käytänteisiin, suurlakon ajan Porin sekä suuriruhtinaskunnan politiikkaan tutkimuskirjallisuuden kautta. Tutkimukseni käsiteltävän aikakauden aikana Suomen varhaisten puolueiden suhteet toisiinsa muuttuivat suuresti valtion siirtyessä säätyjaosta luokkayhteiskuntaan. Näin on olennaista myös tutkia, miten Porin porvarislehtien sanoma erosi puolueista, joiden äänitorvina ne toimi-vat. Tämän eron tarkastelemissa viittaan puoluehistoriaan keskittyvään tutkimuskirjallisuuteen.

Tutkimustuloksena lakkoliikkeen leviäminen Suomeen ja lopulta Poriin tuli kaupungin porvarislehdistön mukaan yllätyksenä. Porilainen lehdistö näki kaupungin suurlakkoviikon myös yksimielisesti, pitäen sitä kaupunkilaisia yhdistävänä historiallisena tapahtumana. Porvarislehdistölle merkittävää oli varsinkin kaupungin lakkoliikkeen hyvä järjestys ja yksimielisyys. Suurlakon jälkeisellä viikolla Satakunta varoitteli artikkeleissaan työväen vallankumouksellisuudesta suomettarelaisen linjan mukaisesti viittaamalla Helsingin lakon tapahtumiin, kun taas perustuslailliset Kansalainen ja B.T teksteissään kokivat suurlakon mahtavana väkivallattomana vallankumouksena.

Suurlakon jälkeen Porin oikeisto jakautui. Kielikysymys nousi taas aiheelliseksi ja kaupungin suomalaisen enemmistön lehdistö ryhtyi kiistaan ruotsinkielisen eliitin B.T:n kanssa. Samalla kaupungin nuor- ja vanhasuomalaiset lehdet kävivät vaalitaistelua keskenään. Suurlakko vai-kutti Porin oikeiston näkemyksiin myös työväenliikkeestä. Suurlakon jälkeen porvarislehdistö suhtautui sosialidemokraattien johtoon negatiivisesti puolueen polarisoivien agitaattoreiden ja lakkouhkauksien vuoksi. Paikalliseen työväkeen Porin porvarislehdistö puolestaan suhtautui teksteissään neutraalisti ryhtymättä kunnon vaalitaisteluun. Työväenliikkeen suosio ei ollut tullut vielä lehtien porvarillisille puolueille selväksi ja Porin hajanainen oikeisto oli vasemmiston sijaan keskittynyt vaalitaisteluun vanhoja kilpailijoitaan vastaan, jotka olivat muut porvarilliset ryhmittymät.