"Uusia sanoja, huumoria ja myös suomalaisten ajattelutapaa” : Edistyneiden suomenoppijoiden kielenoppimiskokemuksia kaunokirjallisuuden parissa
Suuniitty, Eveliina (2025-01-29)
"Uusia sanoja, huumoria ja myös suomalaisten ajattelutapaa” : Edistyneiden suomenoppijoiden kielenoppimiskokemuksia kaunokirjallisuuden parissa
(29.01.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030315113
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030315113
Tiivistelmä
Sivuaineen tutkielmassani perehdyn aikuisten, edistyneiden suomenoppijoiden kokemuksiin kaunokirjallisuudesta kielenoppimisen näkökulmasta. Selvitän kyselytutkimuksen avulla, millaisia kielen ilmiöitä suomenoppijat ovat havainneet oppineensa kaunokirjallisuutta lukemalla.
Tutkielman aineisto on kerätty vuosina 2020–2023 Turun yliopistossa toteutetun Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä -hankkeen lukupiireihin osallistuneilta suomenoppijoilta sähköisellä kyselylomakkeella, joka on lähetetty vastaajajoukolle sähköpostitse. Kysely lähetettiin 30 henkilölle, joista 14 vastasi kyselyyn.
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa kieleen ja kielenkäyttöön liittyviä sekä kielen ja kulttuurin välisiä ilmiöitä, joita suomenoppijat ovat omien kokemustensa perusteella oppineet kaunokirjallisuutta lukemalla. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millä tavalla kielitaidon eri osa-alueet ovat suomenoppijoiden mukaan kehittyneet kaunokirjallisuutta lukemalla.
Hyödynnän työn tukena ekologisen kielenoppimisen teoriaa, erityisesti toimijuuden ja affordanssin näkökulmasta. Analyysissa hyödynnän fenomenologista lähestymistapaa. Oppijat ovat ekologisen kielenoppimisteorian näkökulmasta aktiivisia toimijoita, jotka löytävät lukemistaan kaunokirjallisista teksteistä itselleen relevantteja ja merkityksellisiä asioita, jotka voivat muodostua heille affordansseiksi. Tuloksissa näkyy oppijoiden omat kokemukset ja mitä he ovat kokeneet itselleen olennaisiksi oman oppimisen kannalta.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tutkimusta. Kaunokirjallisuutta lukemalla suomenoppijat kokivat oppineensa eriyisesti uusia sanoja, kielen eri rekistereitä, oikeinkirjoitusta sekä suomalaista kulttuuria ja ajattelutapaa muun muassa huumorin kautta. Kielen eri osa-alueiden kehittymisessä korostui erityisesti luetunymmärtämis- ja kirjoittamistaitojen kehittyminen.
Kaunokirjallisuus näyttää suomenoppijoiden kokemusten mukaan tarjoavan monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia. Kaunokirjallisuutta tulisikin tutkimuksen tulosten perusteella ottaa entistä monipuolisemmin mukaan myös aikuisten kielenoppimiseen ja sen mahdollisuuksia kielenoppimiskontektissa tulisi tutkia myös tulevaisuudessa tarkemmin ja laajemmin eri näkökulmista.
Tutkielman aineisto on kerätty vuosina 2020–2023 Turun yliopistossa toteutetun Tuntemattomalla päähän? Kaunokirjallisuus aikuisten maahan muuttaneiden suomen kielen edistäjänä -hankkeen lukupiireihin osallistuneilta suomenoppijoilta sähköisellä kyselylomakkeella, joka on lähetetty vastaajajoukolle sähköpostitse. Kysely lähetettiin 30 henkilölle, joista 14 vastasi kyselyyn.
Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa kieleen ja kielenkäyttöön liittyviä sekä kielen ja kulttuurin välisiä ilmiöitä, joita suomenoppijat ovat omien kokemustensa perusteella oppineet kaunokirjallisuutta lukemalla. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, millä tavalla kielitaidon eri osa-alueet ovat suomenoppijoiden mukaan kehittyneet kaunokirjallisuutta lukemalla.
Hyödynnän työn tukena ekologisen kielenoppimisen teoriaa, erityisesti toimijuuden ja affordanssin näkökulmasta. Analyysissa hyödynnän fenomenologista lähestymistapaa. Oppijat ovat ekologisen kielenoppimisteorian näkökulmasta aktiivisia toimijoita, jotka löytävät lukemistaan kaunokirjallisista teksteistä itselleen relevantteja ja merkityksellisiä asioita, jotka voivat muodostua heille affordansseiksi. Tuloksissa näkyy oppijoiden omat kokemukset ja mitä he ovat kokeneet itselleen olennaisiksi oman oppimisen kannalta.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa tutkimusta. Kaunokirjallisuutta lukemalla suomenoppijat kokivat oppineensa eriyisesti uusia sanoja, kielen eri rekistereitä, oikeinkirjoitusta sekä suomalaista kulttuuria ja ajattelutapaa muun muassa huumorin kautta. Kielen eri osa-alueiden kehittymisessä korostui erityisesti luetunymmärtämis- ja kirjoittamistaitojen kehittyminen.
Kaunokirjallisuus näyttää suomenoppijoiden kokemusten mukaan tarjoavan monipuolisia oppimisen mahdollisuuksia. Kaunokirjallisuutta tulisikin tutkimuksen tulosten perusteella ottaa entistä monipuolisemmin mukaan myös aikuisten kielenoppimiseen ja sen mahdollisuuksia kielenoppimiskontektissa tulisi tutkia myös tulevaisuudessa tarkemmin ja laajemmin eri näkökulmista.