Itsensä kehittäminen : Stoalaisten ja Nietzschen käsitysten erot sekä yhdistämisen mahdollisuudet
Laine, Pauliina (2025-02-14)
Itsensä kehittäminen : Stoalaisten ja Nietzschen käsitysten erot sekä yhdistämisen mahdollisuudet
Laine, Pauliina
(14.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415704
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415704
Tiivistelmä
Sekä stoalaisfilosofien että Friedrich Nietzschen ajattelun perintö on säilyttänyt
olennaisuutensa nykyaikaisessa elämänfilosofiassa. Varsinkin modernissa
länsimaisessa yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassamme henkilökohtaisen
kehityksen ideaali on noussut jalustalle. Tässä sosiaalisessa mediassakin
näkyvässä itsevoimaantumisen liikkeessä sekä stoalaisten että Nietzschen
filosofia on selvästi näkyvissä. Ne liitetään usein yhteen myös akatemiassa niiden
välisistä merkittävistä ristiriidoista huolimatta.
Tutkielmassani pyrin vastaamaan kysymykseen, voidaanko sekä
Nietzschen että stoalaisten filosofioita seurata yhtäaikaisesti välttäen merkittäviä
ristiriitoja niistä johdettavien elämänohjeiden välillä. Tämän ratkaisemiseksi on
ensin ymmärrettävä syvällisesti näiden filosofioiden välillä vallitsevien erojen
syitä. Syvennyn siihen, kuinka sekä Nietzsche että stoalaiset osuivat omalla
tavallaan elämän tarkoituksen kysymyksen ytimeen osoittaessaan eettisen
toiminnan lähtökohdan löytyvän yksilön henkilökohtaisesta kehityksestä.
Tutkielmani tavoitteena on määrittää Nietzschen ja stoalaisten väliset
merkittävimmät erot ja ristiriidat mitä tulee käsityksiin hyvän ihmisen
ominaisuuksista ja tavasta elää. Esittelen tavoite-etiikan ja prosessietiikan
käsitteet tämän aihepiirin erottelussa.
Haluan myös selvittää mahdollisuuksia valitsemieni filosofioiden
yhtenäistämiseksi. Käytän näiden filosofioiden terapeuttisuutta mittapuuna niiden
käytettävyydelle. Vertailukohtana toimii yhteys niiden perinnettä seuranneisiin
psykoterapeuttisiin suuntauksiin: kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sekä
psykodynaamiseen perinteeseen. Lopputulemani on, että väistämättömistä
dilemmoista huolimatta molempia lähestymistapoja tarvitaan ja niillä on
paikkansa ihmisen hyvinvoinnin edistämisessä.
olennaisuutensa nykyaikaisessa elämänfilosofiassa. Varsinkin modernissa
länsimaisessa yksilöllisyyttä korostavassa yhteiskunnassamme henkilökohtaisen
kehityksen ideaali on noussut jalustalle. Tässä sosiaalisessa mediassakin
näkyvässä itsevoimaantumisen liikkeessä sekä stoalaisten että Nietzschen
filosofia on selvästi näkyvissä. Ne liitetään usein yhteen myös akatemiassa niiden
välisistä merkittävistä ristiriidoista huolimatta.
Tutkielmassani pyrin vastaamaan kysymykseen, voidaanko sekä
Nietzschen että stoalaisten filosofioita seurata yhtäaikaisesti välttäen merkittäviä
ristiriitoja niistä johdettavien elämänohjeiden välillä. Tämän ratkaisemiseksi on
ensin ymmärrettävä syvällisesti näiden filosofioiden välillä vallitsevien erojen
syitä. Syvennyn siihen, kuinka sekä Nietzsche että stoalaiset osuivat omalla
tavallaan elämän tarkoituksen kysymyksen ytimeen osoittaessaan eettisen
toiminnan lähtökohdan löytyvän yksilön henkilökohtaisesta kehityksestä.
Tutkielmani tavoitteena on määrittää Nietzschen ja stoalaisten väliset
merkittävimmät erot ja ristiriidat mitä tulee käsityksiin hyvän ihmisen
ominaisuuksista ja tavasta elää. Esittelen tavoite-etiikan ja prosessietiikan
käsitteet tämän aihepiirin erottelussa.
Haluan myös selvittää mahdollisuuksia valitsemieni filosofioiden
yhtenäistämiseksi. Käytän näiden filosofioiden terapeuttisuutta mittapuuna niiden
käytettävyydelle. Vertailukohtana toimii yhteys niiden perinnettä seuranneisiin
psykoterapeuttisiin suuntauksiin: kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan sekä
psykodynaamiseen perinteeseen. Lopputulemani on, että väistämättömistä
dilemmoista huolimatta molempia lähestymistapoja tarvitaan ja niillä on
paikkansa ihmisen hyvinvoinnin edistämisessä.