“If we are a rules-based organisation, then members have to comply with the rules” : Euroopan neuvoston legitimiteetti parlamentaarisen yleiskokouksen Kavala v. Turkey -keskustelujen näkökulmasta
Jokinen, Iiris (2025-02-13)
“If we are a rules-based organisation, then members have to comply with the rules” : Euroopan neuvoston legitimiteetti parlamentaarisen yleiskokouksen Kavala v. Turkey -keskustelujen näkökulmasta
Jokinen, Iiris
(13.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415515
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415515
Tiivistelmä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuonna 2019 päätöksensä tapauksesta Kavala v. Turkey, jossa
se vaati Turkkia vapauttamaan kansalaisaktivisti Osman Kavalan ihmisoikeuksien vastaisesta
vankeudesta. Turkki kieltäytyi vapauttamasta Kavalaa jopa Euroopan neuvoston rikkomusmenettelyjen
jälkeen ja näin ollen Euroopan neuvostoon kuuluu jäsenvaltio, joka ei noudata järjestön
perustamissopimuksen sääntöjä. Aihe on herättänyt runsasta keskustelua niin turkkilaisen ja
kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa kuin myös Euroopan neuvostossa. Siitä huolimatta,
että Kavalan tapaus on keskeinen Euroopan neuvostoon liittyvä oikeustapaus, on aiheesta vähän
aiempaa tutkimusta.
Legitimiteetillä tarkoitetaan politiikan tutkimuksessa vallankäytön oikeutusta. Kansainvälisen politiikan
kontekstissa legitimiteetillä voidaan viitata esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen käyttämän vallan
oikeutukseen, ja legitimiteettiä pidetään usein vaatimuksena toimivalle kansainväliselle järjestölle. Syitä
legitimiteetin heikkenemiselle voivat olla muun muassa sääntöjen noudattamattomuus järjestön jäsenten
toimesta, järjestöä ympäröivän yhteiskunnan muutokset tai järjestön kohderyhmän muutokset.
Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy kysymykseen siitä, miten Euroopan neuvoston parlamentaarisen
yleiskokouksen jäsenet katsovat Kavala v. Turkey -tapauksen vaikuttavan Euroopan neuvoston
legitimiteettiin. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta selvitetään parlamentaarisen yleiskokouksen
puheaineistosta vuosilta 2021–2023, nostavatko parlamentaarikot puheissaan esille ajatuksia järjestöä
kohtaavasta legitimiteettivajeesta. Jos parlamentaarikkojen puheista on löydettävissä ajatuksia
legitimiteettivajeesta tai sen kehittymisestä Kavala v. Turkey -tapauksen kontekstissa, siirtyy tutkielma
käsittelemään parlamentaarikkojen näkemyksiä vajeen syistä sekä mahdollisista ratkaisuista vajeelle.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kansainvälisen politiikan legitimiteetin teorioista.
Keskeisissä rooleissa ovat Oona A. Hathawayn teoria kansainvälisten ihmisoikeussopimusten
ekspressiivisen ja instrumentaalisen funktion ristiriidasta sekä Matthew D. Stephenin teoria
kansainvälisten järjestöjen legitimiteetistä ja sen korjaamisesta.
Analyysi osoittaa, että parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenet puhuvat Euroopan neuvostosta tavalla,
joka viittaa parlamentaarikkojen ajattelevan järjestön legitimiteetin olevan vaarassa heiketä
tulevaisuudessa. Legitimiteetin heikkenemisen katsotaan vaikuttavan erityisesti järjestön
tulevaisuuteen, ei niinkään nykyhetkeen. Puheissa legitimiteetin heikkenemisen syiksi nostetaan
esimerkiksi järjestön politisoituminen, jäsenvaltioiden haluttomuus noudattaa järjestön sääntöjä,
uskontoon perustuva syrjiminen sekä järjestön ekspressiivisen funktion hyväksikäyttö ilman sen
instrumentaalisen funktion tukemista. Parlamentaarikkojen ehdottamia ratkaisuja legitimiteettivajeelle
ovat Osman Kavalan vapauttaminen vankeudesta, järjestön sääntöjen tehokkaampi noudattaminen,
puolueellisen käytöksen ja järjestön politisoinnin välttäminen sekä olemassa olevien ja uusien
toimeenpanomekanismien käyttöönotto.
se vaati Turkkia vapauttamaan kansalaisaktivisti Osman Kavalan ihmisoikeuksien vastaisesta
vankeudesta. Turkki kieltäytyi vapauttamasta Kavalaa jopa Euroopan neuvoston rikkomusmenettelyjen
jälkeen ja näin ollen Euroopan neuvostoon kuuluu jäsenvaltio, joka ei noudata järjestön
perustamissopimuksen sääntöjä. Aihe on herättänyt runsasta keskustelua niin turkkilaisen ja
kansainvälisen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa kuin myös Euroopan neuvostossa. Siitä huolimatta,
että Kavalan tapaus on keskeinen Euroopan neuvostoon liittyvä oikeustapaus, on aiheesta vähän
aiempaa tutkimusta.
Legitimiteetillä tarkoitetaan politiikan tutkimuksessa vallankäytön oikeutusta. Kansainvälisen politiikan
kontekstissa legitimiteetillä voidaan viitata esimerkiksi kansainvälisten järjestöjen käyttämän vallan
oikeutukseen, ja legitimiteettiä pidetään usein vaatimuksena toimivalle kansainväliselle järjestölle. Syitä
legitimiteetin heikkenemiselle voivat olla muun muassa sääntöjen noudattamattomuus järjestön jäsenten
toimesta, järjestöä ympäröivän yhteiskunnan muutokset tai järjestön kohderyhmän muutokset.
Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy kysymykseen siitä, miten Euroopan neuvoston parlamentaarisen
yleiskokouksen jäsenet katsovat Kavala v. Turkey -tapauksen vaikuttavan Euroopan neuvoston
legitimiteettiin. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta selvitetään parlamentaarisen yleiskokouksen
puheaineistosta vuosilta 2021–2023, nostavatko parlamentaarikot puheissaan esille ajatuksia järjestöä
kohtaavasta legitimiteettivajeesta. Jos parlamentaarikkojen puheista on löydettävissä ajatuksia
legitimiteettivajeesta tai sen kehittymisestä Kavala v. Turkey -tapauksen kontekstissa, siirtyy tutkielma
käsittelemään parlamentaarikkojen näkemyksiä vajeen syistä sekä mahdollisista ratkaisuista vajeelle.
Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kansainvälisen politiikan legitimiteetin teorioista.
Keskeisissä rooleissa ovat Oona A. Hathawayn teoria kansainvälisten ihmisoikeussopimusten
ekspressiivisen ja instrumentaalisen funktion ristiriidasta sekä Matthew D. Stephenin teoria
kansainvälisten järjestöjen legitimiteetistä ja sen korjaamisesta.
Analyysi osoittaa, että parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenet puhuvat Euroopan neuvostosta tavalla,
joka viittaa parlamentaarikkojen ajattelevan järjestön legitimiteetin olevan vaarassa heiketä
tulevaisuudessa. Legitimiteetin heikkenemisen katsotaan vaikuttavan erityisesti järjestön
tulevaisuuteen, ei niinkään nykyhetkeen. Puheissa legitimiteetin heikkenemisen syiksi nostetaan
esimerkiksi järjestön politisoituminen, jäsenvaltioiden haluttomuus noudattaa järjestön sääntöjä,
uskontoon perustuva syrjiminen sekä järjestön ekspressiivisen funktion hyväksikäyttö ilman sen
instrumentaalisen funktion tukemista. Parlamentaarikkojen ehdottamia ratkaisuja legitimiteettivajeelle
ovat Osman Kavalan vapauttaminen vankeudesta, järjestön sääntöjen tehokkaampi noudattaminen,
puolueellisen käytöksen ja järjestön politisoinnin välttäminen sekä olemassa olevien ja uusien
toimeenpanomekanismien käyttöönotto.