Sosioekonomisen aseman yhteys lasten prosessointinopeuteen
Kortelainen, Anni-Veera (2025-02-12)
Sosioekonomisen aseman yhteys lasten prosessointinopeuteen
Kortelainen, Anni-Veera
(12.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415442
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415442
Tiivistelmä
Sosioekonomisella asemalla on havaittu olevan yhteys kognitioon. Aiemmissa tutkimuksissa
sosioekonomisen aseman on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä esimerkiksi kielellisiin taitoihin
ja päättelykykyyn. Prosessointinopeuden ja sosioekonomisen aseman yhteyttä on selvitetty
länsimaisissa tutkimuksissa, joissa sosioekonomisen aseman erot keskittyvät enemmän
varallisuuserojen yläpäähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia prosessointinopeuden
yhteyttä sosioekonomiseen asemaan Etelä-Afrikassa, jossa suurin osa väestöstä elää köyhyydessä ja
sosioekonomisen aseman erojen ajatellaan heijastavan eriasteista köyhyyttä.
Prosessointinopeutta tutkitaan usein reaktioaikojen kautta. Vauvat eivät pysty vastaamaan muunlaisiin
reaktioaikaa mittaaviin testeihin, joten tässä tutkimuksessa reaktioaikoja on mitattu silmänliikkeiden
avulla 7, 17 ja 36 kuukauden iässä ja niistä määriteltiin sakkadinen reaktioaika. Sakkadinen
reaktioaika määriteltiin sakkadikohteen ilmestymisen ja katseen ensimmäisen kohteeseen siirtymisen
väliseksi ajaksi. Sosioekonomista asemaa mitattiin kotitalouksien varallisuuden kautta. Huoltajat
vastasivat kyselyyn, jossa he kertoivat mitä varallisuutta heidän kotitaloudestaan löytyy
toimintakuntoisena. Kyselyn perusteella osallistujat jaettiin viiteen varallisuusluokkaan, joista 1 kuvasi
matalinta sosioekonomista asemaa ja 5 korkeinta. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin myös
televisioajan ja muun ruutuajan vaikutus 36 kuukauden ikäisenä. Huoltaja- lapsi-parit olivat osana
interventiotutkimusta, jossa puolet osallistujista sai ohjeistusta lapsen ravitsemukseen, hygieniaan ja
hoitoon liittyen. Intervention vaikutus on huomioitu tutkimuksessa.
Yhteensä 1094 huoltaja-lapsi-parista tutkimukseen sopivia olivat 384 ja heistä 307 osallistui
silmänliiketutkimukseen. Heistä tutkimukseen valittiin ne, joilta oli saatavilla vähintään kymmenen
silmänliikkeistä onnistuneesti mitattua sakkadista reaktioaikaa jokaisessa ikäpisteessä. Analyysiin jäi
tällä kriteerillä 151 huoltaja-lapsi-paria.
Tutkimuksessa havaittiin 17 ja 36 kuukauden iässä mitattujen sakkadisten reaktioaikojen olevan
yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Pituuskasvulla, interventioon osallistumisella ja muulla
ruutuajalla ei havaittu olevan yhteyttä reaktioaikoihin 36 kuukauden iässä. Televisioajan ja 36
kuukauden iässä mitatun reaktioajan välillä havaittiin yhteys. Tämä tutkimus tukee siis aiempia
tutkimuksia, joissa on todettu sosioekonomisen aseman ja kognition välillä positiivinen yhteys
laajentaen tutkimusta länsimaista vähemmän tutkittuihin maihin niin kutsuttujen WEIRD (western,
educated, industrial, rich, and democratic) (Nielsen ym. 2017) maiden ulkopuolelta. Tutkimuksen
tulos tukee osaa aiemmista tutkimuksia, joissa on todettu yhteys prosessointinopeuden ja
sosioekonomisen aseman välillä.
sosioekonomisen aseman on havaittu olevan positiivisesti yhteydessä esimerkiksi kielellisiin taitoihin
ja päättelykykyyn. Prosessointinopeuden ja sosioekonomisen aseman yhteyttä on selvitetty
länsimaisissa tutkimuksissa, joissa sosioekonomisen aseman erot keskittyvät enemmän
varallisuuserojen yläpäähän. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia prosessointinopeuden
yhteyttä sosioekonomiseen asemaan Etelä-Afrikassa, jossa suurin osa väestöstä elää köyhyydessä ja
sosioekonomisen aseman erojen ajatellaan heijastavan eriasteista köyhyyttä.
Prosessointinopeutta tutkitaan usein reaktioaikojen kautta. Vauvat eivät pysty vastaamaan muunlaisiin
reaktioaikaa mittaaviin testeihin, joten tässä tutkimuksessa reaktioaikoja on mitattu silmänliikkeiden
avulla 7, 17 ja 36 kuukauden iässä ja niistä määriteltiin sakkadinen reaktioaika. Sakkadinen
reaktioaika määriteltiin sakkadikohteen ilmestymisen ja katseen ensimmäisen kohteeseen siirtymisen
väliseksi ajaksi. Sosioekonomista asemaa mitattiin kotitalouksien varallisuuden kautta. Huoltajat
vastasivat kyselyyn, jossa he kertoivat mitä varallisuutta heidän kotitaloudestaan löytyy
toimintakuntoisena. Kyselyn perusteella osallistujat jaettiin viiteen varallisuusluokkaan, joista 1 kuvasi
matalinta sosioekonomista asemaa ja 5 korkeinta. Lisäksi tutkimuksessa huomioitiin myös
televisioajan ja muun ruutuajan vaikutus 36 kuukauden ikäisenä. Huoltaja- lapsi-parit olivat osana
interventiotutkimusta, jossa puolet osallistujista sai ohjeistusta lapsen ravitsemukseen, hygieniaan ja
hoitoon liittyen. Intervention vaikutus on huomioitu tutkimuksessa.
Yhteensä 1094 huoltaja-lapsi-parista tutkimukseen sopivia olivat 384 ja heistä 307 osallistui
silmänliiketutkimukseen. Heistä tutkimukseen valittiin ne, joilta oli saatavilla vähintään kymmenen
silmänliikkeistä onnistuneesti mitattua sakkadista reaktioaikaa jokaisessa ikäpisteessä. Analyysiin jäi
tällä kriteerillä 151 huoltaja-lapsi-paria.
Tutkimuksessa havaittiin 17 ja 36 kuukauden iässä mitattujen sakkadisten reaktioaikojen olevan
yhteydessä sosioekonomiseen asemaan. Pituuskasvulla, interventioon osallistumisella ja muulla
ruutuajalla ei havaittu olevan yhteyttä reaktioaikoihin 36 kuukauden iässä. Televisioajan ja 36
kuukauden iässä mitatun reaktioajan välillä havaittiin yhteys. Tämä tutkimus tukee siis aiempia
tutkimuksia, joissa on todettu sosioekonomisen aseman ja kognition välillä positiivinen yhteys
laajentaen tutkimusta länsimaista vähemmän tutkittuihin maihin niin kutsuttujen WEIRD (western,
educated, industrial, rich, and democratic) (Nielsen ym. 2017) maiden ulkopuolelta. Tutkimuksen
tulos tukee osaa aiemmista tutkimuksia, joissa on todettu yhteys prosessointinopeuden ja
sosioekonomisen aseman välillä.