Argumentaatio kristillisessä apologetiikassa

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee argumentointia kristillisessä apologetiikassa. Käsittelen luonnollista, evidentiaalista, filosofista ja presuppositionaalista – sekä eräänlaista negatiivista menetelmää, jossa pyritään vastaamaan Jumalan olemassaolon vastaisiin argumentteihin. Käyn suuntaukset läpi ensin yksitellen ja sen jälkeen muodostan niistä oman näkemyksen niitä vertaillen. Aloitan kuitenkin yleiskatsauksella kristilliseen apologetiikkaan, jolla on rikas ja monimuotoinen historia. Kristinuskon taustoista johtuen kristillinen apologetiikka, eli kristillisen uskon järjestelmällinen puolustaminen, on ollut aina osa kristillistä historiaa ja elämää, sillä varsinkin alkukirkon aikoihin kristityt joutuivat puolustautumaan monilta suunnilta tulevia hyökkäyksiä vastaan.

Kristillinen apologetiikka ei ole luonteeltaan pelkästään uskonnonfilosofiaa käsittelevää, vaan se on myös käytännöllistä ja joissain tapauksissa sidottua erityiseen elämäntapaan. Järjellinen argumentointi on kuitenkin tärkeä osa sitä, jolloin näiden argumenttien filosofinen tarkastelu on myös tärkeää. Käyttämäni jaottelut ja kategorisoinnit eivät välttämättä ole tarkkarajaisia tai välttämättömiä, vaan ne palvelevat tämän tutkielman tarpeita. Kuten menetelmiä tarkasteltaessa myös nopeasti huomaa, kristillisen apologetiikan erottaminen esimerkiksi muiden uskontojen tai geneerisemmän teismin apologetiikan muodoista on joissain tapauksissa hankalaa, ja määräävänä tekijänä onkin monessa tapauksessa se, että apologeettisia menetelmiä käyttävä ihminen itse pyrkii edistämään nimenomaan kristillisiä käsityksiä. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, miten hyvin tai huonosti näitä apologetiikan muotoja voidaan käyttää nimenomaan kristinuskon puolustamisessa.

Luonnollisen, filosofisen ja “negatiivisen” apologetiikan suurimmiksi ongelmiksi muodostuu niiden kykenemättömyys puolustaa nimenomaan kristillistä maailmankuvaa ja evidentiaalinen apologetiikka taas kärsii historiallisten todisteiden mahdollisesta epäluotettavuudesta. Argumentaatio kristillisessä apologetiikassa myös kärsii laajalti joko liiallisesta abstraktiudesta tai vaikeaselkoisuudesta, mutta tämä saattaa kuitenkin olla yleisemminkin ongelma kaikessa filosofisessa toiminnassa.

Pyrin tutkielmassani tuomaan riittävän kattavasti esille kristillisessä apologetiikassa esiintyviä erilaisia argumentteja ja ominaisuuksia, ja lopulta argumentoimaan, miksi presuppositionaalinen menetelmä on ainoa, joka onnistuu pyrkimyksissään. Pohdin myös tapoja, miten presuppositionaalista tai maailmankuvallista ajattelua voitaisiin tuoda laajemminkin mukaan filosofiseen keskusteluun ja argumentaatioon.