Tahdonautonomia kansainvälisissä avioliitoissa
Saarinen, Salla (2025-02-27)
Tahdonautonomia kansainvälisissä avioliitoissa
Saarinen, Salla
(27.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415466
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030415466
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee puolisoiden tahdonautonomiaa kansainvälisissä avioliitoissa erityisesti
lainvalinnan ja oikeuspaikan osalta. Kansainvälisissä avioliitoissa puolisot saattavat joutua yllättäviin
ja ennakoimattomiin tilanteisiin sen suhteen, minkä valtion lakia on sovellettava heidän välisiin
oikeussuhteisiinsa ja missä oikeussuhteita koskevat kysymykset on ratkaistava. Koska eri valtioiden
perhe- ja aviovarallisuusoikeudellinen aineellinen lainsäädäntö poikkeaa toisistaan merkittävästi, on
puolisoiden oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta ratkaisevaa, minkä valtion lainsäädäntö tulee
sovellettavaksi.
Jotta puolisot voisivat välttyä ennakoimattomilta tilanteilta, on tutkielman päätavoitteena selvittää,
kuinka kansainvälisessä avioliitossa puolisot voivat ennakolta varautua mahdolliseen välirikkoon
tahdonautonomiaa hyödyntämällä. Tarkastelun keskiössä ovat puolisoiden mahdollisuudet ennakolta
tehdä lakiviittaus eli valita sovellettava laki avioeroon, aviovarallisuussuhteisiin ja elatukseen
liittyvissä kysymyksissä. Sovellettava lainsäädäntö ja lakiviittauksen tehokkuus riippuvat viime
kädessä siitä, missä valtiossa asiat käsitellään, minkä vuoksi tutkielmassa on olennaista tarkastella
myös puolisoiden mahdollisuutta oikeuspaikkasopimuksen tekemiseen.
Tahdonautonomian mahdollisuuksia tarkastellaan lainopillisen metodin avulla analysoimalla
Suomessa voimassa olevaa kansainvälistä yksityisoikeutta ja sen suhtautumista tahdonautonomiaan.
Tahdonautonomiaa koskevaa sääntelyä löytyy puhtaasti kansallisen sääntelyn lisäksi Euroopan
unionin oikeudesta sekä pohjoismaisista sopimuksista, mikä tekee sääntelystä hajanaista ja
monikerroksista. Sääntelyn hajanaisuuden ohella suuren haasteen tahdonautonomian käyttämiselle
aiheuttaa se, että tahdonautonomian laajuus ja rajoitukset vaihtelevat säännöskohtaisesti.
Tutkielma osoittaa, että tahdonautonomia tarjoaa puolisoille tehokkaan keinon vähentää oikeudellista
epävarmuutta tuoden samalla mahdollisuuden välirikkoon varautumiselle. Tahdonautonomian tehokas
hyödyntäminen edellyttää kuitenkin puolisoilta riittävää tietoa sekä kansallisesta että kansainvälisestä
sääntelystä ja sääntelyn tahdonautonomialle asettamista rajoituksista ja vaatimuksista.
lainvalinnan ja oikeuspaikan osalta. Kansainvälisissä avioliitoissa puolisot saattavat joutua yllättäviin
ja ennakoimattomiin tilanteisiin sen suhteen, minkä valtion lakia on sovellettava heidän välisiin
oikeussuhteisiinsa ja missä oikeussuhteita koskevat kysymykset on ratkaistava. Koska eri valtioiden
perhe- ja aviovarallisuusoikeudellinen aineellinen lainsäädäntö poikkeaa toisistaan merkittävästi, on
puolisoiden oikeuksien ja velvollisuuksien kannalta ratkaisevaa, minkä valtion lainsäädäntö tulee
sovellettavaksi.
Jotta puolisot voisivat välttyä ennakoimattomilta tilanteilta, on tutkielman päätavoitteena selvittää,
kuinka kansainvälisessä avioliitossa puolisot voivat ennakolta varautua mahdolliseen välirikkoon
tahdonautonomiaa hyödyntämällä. Tarkastelun keskiössä ovat puolisoiden mahdollisuudet ennakolta
tehdä lakiviittaus eli valita sovellettava laki avioeroon, aviovarallisuussuhteisiin ja elatukseen
liittyvissä kysymyksissä. Sovellettava lainsäädäntö ja lakiviittauksen tehokkuus riippuvat viime
kädessä siitä, missä valtiossa asiat käsitellään, minkä vuoksi tutkielmassa on olennaista tarkastella
myös puolisoiden mahdollisuutta oikeuspaikkasopimuksen tekemiseen.
Tahdonautonomian mahdollisuuksia tarkastellaan lainopillisen metodin avulla analysoimalla
Suomessa voimassa olevaa kansainvälistä yksityisoikeutta ja sen suhtautumista tahdonautonomiaan.
Tahdonautonomiaa koskevaa sääntelyä löytyy puhtaasti kansallisen sääntelyn lisäksi Euroopan
unionin oikeudesta sekä pohjoismaisista sopimuksista, mikä tekee sääntelystä hajanaista ja
monikerroksista. Sääntelyn hajanaisuuden ohella suuren haasteen tahdonautonomian käyttämiselle
aiheuttaa se, että tahdonautonomian laajuus ja rajoitukset vaihtelevat säännöskohtaisesti.
Tutkielma osoittaa, että tahdonautonomia tarjoaa puolisoille tehokkaan keinon vähentää oikeudellista
epävarmuutta tuoden samalla mahdollisuuden välirikkoon varautumiselle. Tahdonautonomian tehokas
hyödyntäminen edellyttää kuitenkin puolisoilta riittävää tietoa sekä kansallisesta että kansainvälisestä
sääntelystä ja sääntelyn tahdonautonomialle asettamista rajoituksista ja vaatimuksista.