Hajupostien toimivuus nisäkäspetojen houkuttelussa

Abstract

Riistakamerat ovat yleisessä käytössä ekologisissa tutkimuksissa ja niiden avulla saadaan kerättyä melko helposti tietoa harvinaisista ja aroistakin eläinlajeista. Riistakameroiden avulla voidaan selvit-tää esimerkiksi populaatiodynamiikkaa ja löytää keinoja lajien suojeluun. Jotta riistakamera-aineistoja voidaan analysoida ja vertailla keskenään, tarvitaan yhdenmukaisia analyysimenetelmiä. Huomioitavia muuttujia on useita, joista yhtenä merkittävänä voidaan pitää houkuttimien käyttöä kameroissa. Niiden tarkoituksena on lisätä havaintojen määrää houkuttelemalla eläin kameran eteen. Tällaisia houkuttumia ovat esimerkiksi ruokahoukuttimet ja hajupostit. Nämä voivat vaikuttaa merkit-tävästi riistakameratutkimusten tuloksiin, minkä takia on tärkeää huomioida houkuttimen käyttö ai-neistoa analysoidessa. Tässä tutkimuksessa keskityn siihen, onko hajupostin käytöllä vaikutusta suomalaisten nisäkäspetojen havaittavuuteen. Käytän Gray Ambush -hajustetta, joka on valmistettu harmaaketun (Urocyon cinereoargenteus) rauhaseritteestä. Tutkin tämän vaikutusta nisäkäspetoihin, koska niiden esiintymistiheydet ovat melko pieniä ja nisäkäspedot ovat usein vaikeasti havaittavia. Tutkimusalueeni on Varsinais-Suomessa Pöytyän kunnassa. Laitoin 30 riistakameraa 189 hehtaarin alueelle vähintään 300 metrin etäisyydelle toisistaan. Yksi kameroista oli pellon reunassa ja loput metsässä, vaihtelevissa ympäristöissä. Laitoin hajupostin joka toiseen kameraan, jotta niitä olisi ta-saisesti tutkimusalueella. 15 kamerassa oli hajuposti ja toiset 15 olivat kontrollikameroita. Pyrin saa-maan hajupostin suojaan sateelta ja noin 2–3 metrin päähän kamerasta. Kamerat olivat maastossa 3 viikkoa. Tutkimusalueella mahdollisesti eläviä nisäkäspetoja ovat kettu (Vulpes vulpes), mäyrä (Me-les meles), supikoira (Nyctereutes procyonoides), näätä (Martes martes), ilves (Lynx lynx), susi (Ca-nis lupus) ja karhu (Ursus arctos). Hypoteesina on, että hajuposti houkuttelee kyseisiä nisäkäspetoja. Hajupostilla ei kuitenkaan havaittu olevan vaikutusta lajien havaitsemistodennäköisyyteen. Sain ha-vaintoja muista odotetuista lajeista paitsi sudesta ja karhusta. Yhteensä kahdeksaan kameraan tuli havaintoja, ja näistä kolmessa oli hajuposti. Tutkimus ei siis tukenut Gray Ambush –hajusteen toimi-vuutta suomalaisten nisäkäspetojen houkuttimena. Hajupostin käyttämistä houkuttimena kannattaa harkita sen perusteella, mitkä ovat tutkimuksen kohdelajit. Saattaa olla, että houkuttelussa olisi toi-minut paremmin lajien oma rauhaserite.