Vittu-sanueen monimuotoisuus suomenkielisten laulujen lyriikoissa : Pragmasemanttiset ja morfosyntaktiset funktiot lausumassa
Kananen, Kati (2025-03-05)
Vittu-sanueen monimuotoisuus suomenkielisten laulujen lyriikoissa : Pragmasemanttiset ja morfosyntaktiset funktiot lausumassa
(05.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030616224
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025030616224
Tiivistelmä
Kandidaatintutkielmani aiheena on vittu-sanueen käyttö suomenkielisten laulujen lyriikoissa. Lähestyn aihetta pragmasemantiikan sekä morfosyntaksin näkökulmasta. Olen valinnut aineistooni kymmenen musiikkikappaleen lyriikat, joiden ensivaikutelma on esimerkiksi herkkä, lämmin tai voimaannuttava. Tutkimukseni tarkoitus on osoittaa, että vittu-sanuetta käytetään monipuolisesti erilaisissa konteksteissa, eikä sen käyttöympäristön tarvitse olla aggressiivinen tai vihainen. Lisäksi tutkimukseni tarkoitus on selvittää, millaisia funktioita sanueella on lausumissa, kuten onko vittu-sanalla ja sen eri johdoksilla vaikutusta lausuman merkitykseen ja millainen kieliopillinen asema lausumassa niillä on.
Tutkimusmetodina käytän lauseen pragmasemanttista analyysiä ja tähän tarkoitukseen olen luonut Access-ohjelmalla analyysitaulukon. Olen sijoittanut taulukkoon elementtejä pragmasemantiikasta sekä morfosyntaksista. Teorian viitekehyksenä olen käyttänyt kognitiivista kielitiedettä ja sen kahta alahaaraa – kognitiivista kielioppia ja konstruktiokielioppia. Lisäksi olen perehtynyt Matti Larjavaaran määritelmiin polysemiasta ja affektiivisuudesta. Vittu-sanueen kieliopillisiin funktioihin perehtymisessä Ison suomen kieliopin määritelmät olivat suuressa roolissa.
Analyysini tulokset osoittivat, että vittu-sanue esiintyy sekä aggressiivisessa että ei-aggressiivisessa käyttöympäristössä. Sanueen käyttö aineistossani oli monipuolista, eikä sillä viitattu vittu-sanan alkuperäiseen merkitykseen. Vittu*-sana esiintyi lausuman alussa, keskellä ja lopussa erilaisissa kieliopillisissa funktioissa ja se vahvisti lausuman tai lauseenjäsenen luomaa affektiivisuutta. Tuloksien perusteella väitän, että vittu-sanueesta on muodostunut ilmaisun keino, joka on osittain vakiintunut puhekieliseen käyttöön. Tässä tarkoitan erityisesti sellaista käyttöä, jossa vittu*-sana ei ole enää vain karkea ilmaisu, vaan enemmänkin luonnollinen tai jopa neutraali osa lausumaa. Jotta tämä väite voitaisiin todeta paikkaansa pitäväksi, täytyisi aineiston kuitenkin olla määrällisesti suurempi ja lyriikat useammasta eri musiikin genrestä. Lisäksi täytyisi ottaa huomioon eri ikäluokkien asenteet sanueen käyttöä kohtaan.
Tutkimusmetodina käytän lauseen pragmasemanttista analyysiä ja tähän tarkoitukseen olen luonut Access-ohjelmalla analyysitaulukon. Olen sijoittanut taulukkoon elementtejä pragmasemantiikasta sekä morfosyntaksista. Teorian viitekehyksenä olen käyttänyt kognitiivista kielitiedettä ja sen kahta alahaaraa – kognitiivista kielioppia ja konstruktiokielioppia. Lisäksi olen perehtynyt Matti Larjavaaran määritelmiin polysemiasta ja affektiivisuudesta. Vittu-sanueen kieliopillisiin funktioihin perehtymisessä Ison suomen kieliopin määritelmät olivat suuressa roolissa.
Analyysini tulokset osoittivat, että vittu-sanue esiintyy sekä aggressiivisessa että ei-aggressiivisessa käyttöympäristössä. Sanueen käyttö aineistossani oli monipuolista, eikä sillä viitattu vittu-sanan alkuperäiseen merkitykseen. Vittu*-sana esiintyi lausuman alussa, keskellä ja lopussa erilaisissa kieliopillisissa funktioissa ja se vahvisti lausuman tai lauseenjäsenen luomaa affektiivisuutta. Tuloksien perusteella väitän, että vittu-sanueesta on muodostunut ilmaisun keino, joka on osittain vakiintunut puhekieliseen käyttöön. Tässä tarkoitan erityisesti sellaista käyttöä, jossa vittu*-sana ei ole enää vain karkea ilmaisu, vaan enemmänkin luonnollinen tai jopa neutraali osa lausumaa. Jotta tämä väite voitaisiin todeta paikkaansa pitäväksi, täytyisi aineiston kuitenkin olla määrällisesti suurempi ja lyriikat useammasta eri musiikin genrestä. Lisäksi täytyisi ottaa huomioon eri ikäluokkien asenteet sanueen käyttöä kohtaan.