Urheilulukiolaisten hyvinvointi, arjessa jaksaminen ja motivaatio
Virtanen, Laura (2025-02-04)
Urheilulukiolaisten hyvinvointi, arjessa jaksaminen ja motivaatio
(04.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217170
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217170
Tiivistelmä
Tutkimus tarkasteli urheilulukioissa opiskelevien nuorten arjessa jaksamista, hyvinvointia ja motivaatiota. Lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia eroja yksilö- ja joukkueurheilijoiden välisistä vastauksista löytyy, sekä millaiset asiat vaikuttivat urheilulukiolaisten mahdollisen jaksamisen taustalla. Motivaatiota tarkasteltiin sekä lukio-opintojen että urheilun näkökulmasta.
Tutkimukseen osallistuivat turkulaisen Kerttulin lukion ja rovaniemeläisen Ounasvaaran lukion urheilulinjojen opiskelijat kaikilta vuosikursseilta (N=59). Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena lomakehaastatteluna. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla käyttämällä sähköistä Webropol-kyselylomaketta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Taustatietoina kysyttiin opiskelupaikkaa, sukupuolta ja urheilulajia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin, jossa vastaukset pelkistettiin, koodattiin, ryhmiteltiin ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Lisäksi vastausten jakautumista tarkasteltiin määrällisesti.
Suuri osa urheilulukiolaisista koki jaksavansa arjessaan keskimäärin hyvin, vaikka arjen kuormitus olikin vaihtelevaa. Keskeisiä urheilulukiolaisia kuormittavia tekijöitä olivat ylikuormitus, unenpuute, kilpailukaudet ja intensiivisemmät jaksot opinnoissa. Unen, palautumisen ja sosiaalisen tuen merkitys korostui jaksamisen taustalla vaikuttavina tekijöinä. Yksilöurheilijat kokivat joukkueurheilijoita keskimäärin parempaa jaksamista. Urheilulukion koettiin helpottavan urheilun ja lukio-opintojen yhdistämistä.
Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimuksien kanssa urheilijoiden kaksoisurasta, ja ne tarjoavat ajantasaista tietoa kaksoisurakokemuksista suomalaislukion kontekstissa. Tulevaisuudessa voitaisiin tarkastella yksilö- ja joukkueurheilijoiden sekä sukupuolten välisiä eroja kokemuksissa yhdistää kilpaurheilu ja lukio-opinnot. Lisäksi olisi tärkeää pohtia erilaisia tukimuotoja kaksoisuraurheilijoille. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään erilaisia urheilijoiden hyvinvointia tukevia käytäntöjä.
Tutkimukseen osallistuivat turkulaisen Kerttulin lukion ja rovaniemeläisen Ounasvaaran lukion urheilulinjojen opiskelijat kaikilta vuosikursseilta (N=59). Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena lomakehaastatteluna. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun kyselylomakkeen avulla käyttämällä sähköistä Webropol-kyselylomaketta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Taustatietoina kysyttiin opiskelupaikkaa, sukupuolta ja urheilulajia. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin keinoin, jossa vastaukset pelkistettiin, koodattiin, ryhmiteltiin ja analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Lisäksi vastausten jakautumista tarkasteltiin määrällisesti.
Suuri osa urheilulukiolaisista koki jaksavansa arjessaan keskimäärin hyvin, vaikka arjen kuormitus olikin vaihtelevaa. Keskeisiä urheilulukiolaisia kuormittavia tekijöitä olivat ylikuormitus, unenpuute, kilpailukaudet ja intensiivisemmät jaksot opinnoissa. Unen, palautumisen ja sosiaalisen tuen merkitys korostui jaksamisen taustalla vaikuttavina tekijöinä. Yksilöurheilijat kokivat joukkueurheilijoita keskimäärin parempaa jaksamista. Urheilulukion koettiin helpottavan urheilun ja lukio-opintojen yhdistämistä.
Tutkimustulokset ovat linjassa aiempien tutkimuksien kanssa urheilijoiden kaksoisurasta, ja ne tarjoavat ajantasaista tietoa kaksoisurakokemuksista suomalaislukion kontekstissa. Tulevaisuudessa voitaisiin tarkastella yksilö- ja joukkueurheilijoiden sekä sukupuolten välisiä eroja kokemuksissa yhdistää kilpaurheilu ja lukio-opinnot. Lisäksi olisi tärkeää pohtia erilaisia tukimuotoja kaksoisuraurheilijoille. Tutkimuksen tulokset voivat auttaa kehittämään erilaisia urheilijoiden hyvinvointia tukevia käytäntöjä.