Motivoiva haastattelu syömishäiriöiden hoidossa : Kirjallisuuskatsaus
Itkonen, Jenni (2025-03-02)
Motivoiva haastattelu syömishäiriöiden hoidossa : Kirjallisuuskatsaus
(02.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217249
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217249
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen aiheena on motivoivan haastattelun käyttö syömishäiriöiden hoidossa. Tavoitteena oli selvittää motivoivan haastattelun tehoa syömishäiriöpotilaiden muutosmotivaation parantamisessa ja motivoivan haastattelun vaikutus painoindeksiin.
Motivoivaa haastattelua käytetään yleisesti elämäntapamuutosten yhteydessä vuorovaikutusmenetelmänä, jonka tarkoitus on vahvistaa potilaan omaa sisäistä motivaatiota. Syömishäiriöistä parantuminen on vaikeaa ja hoitoon sitoutumiseen liittyy usein ristiriitaa. Motivoivan haastattelun tavoitteisiin kuuluu juuri tuon ristiriidan tunnistaminen ja sen hyödyntäminen elämäntapamuutoksessa. Tulokset motivoivan haastattelun käytöstä syömishäiriöiden hoidossa ovat kuitenkin olleet epäselviä.
Tarkoituksena oli hakea aiheeseen liittyvät tutkimusartikkelit viimeisen 10 vuoden ajalta. Katsaukseen sisällytettiin vain englanninkielisiä artikkeleita. Kirjallisuuskatsaus tehtiin PsycInfo- ja Pubmed- tietokannoista marraskuussa 2024. Katsaukseen sisältyi lopulta yhteensä 13 artikkelia, joista osa oli tutkimusartikkeleita ja osa systemaattisia katsauksia tai meta-analyysejä.
Aiheesta tehtyjen tutkimusten yleisin haaste oli pieni otoskoko. Potilaita oli vaikea saada mukaan tutkimuksiin ja toisaalta potilaat keskeyttivät intervention usein. Tämän vuoksi tutkimuksien tuloksista puuttui tilastollinen voima ja tuloksien merkitsevyys jäi epäselväksi. Tutkimuksissa oli hyödynnetty erilaisia interventioita, kuten internetpohjaisia hoito-ohjelmia, ryhmäterapiaa, itsehoito-oppaita, psykoedukaatiota ja ravitsemusneuvontaa. Interventioiden yhteydessä mitattiin mm. muutosmotivaatiota, minäpystyvyyttä, syömishäiriöpatologiaa, hoitosuhteen laatua sekä menetelmien hyväksyttävyyttä ja soveltuvuutta.
Kuudesta satunnaistetusta tutkimuksesta kolmessa havaittiin korkeampaa muutosmotivaatiota motivoivan haastattelun ja tai siihen perustuvien interventioiden takia. Systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä sisältyi opinnäytetyöhöni neljä eikä niissä yhdessäkään havaittu merkitsevää parannusta muutosmotivaatiossa tai tulokset olivat ristiriitaisia.
Toiseen tutkimuskysymykseen ”Voidaanko motivoivalla haastattelulla vaikuttaa painoindeksiin?” ei saatu vastauksia. Tutkimusjaksot olivat usein lyhyitä eikä absoluuttinen muutos painossa ollut tutkimuksissa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena.
Tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että näyttö motivoivan haastattelun tehosta muutosmotivaation parantamisessa ei ole vahvaa. Tutkimuksissa ei voitu osoittaa sen paremmuutta verrattuna muihin motivaatioon vaikuttaviin interventioihin, kuten kognitiivis- behavioraaliseen terapiaan.
Motivoivaa haastattelua käytetään yleisesti elämäntapamuutosten yhteydessä vuorovaikutusmenetelmänä, jonka tarkoitus on vahvistaa potilaan omaa sisäistä motivaatiota. Syömishäiriöistä parantuminen on vaikeaa ja hoitoon sitoutumiseen liittyy usein ristiriitaa. Motivoivan haastattelun tavoitteisiin kuuluu juuri tuon ristiriidan tunnistaminen ja sen hyödyntäminen elämäntapamuutoksessa. Tulokset motivoivan haastattelun käytöstä syömishäiriöiden hoidossa ovat kuitenkin olleet epäselviä.
Tarkoituksena oli hakea aiheeseen liittyvät tutkimusartikkelit viimeisen 10 vuoden ajalta. Katsaukseen sisällytettiin vain englanninkielisiä artikkeleita. Kirjallisuuskatsaus tehtiin PsycInfo- ja Pubmed- tietokannoista marraskuussa 2024. Katsaukseen sisältyi lopulta yhteensä 13 artikkelia, joista osa oli tutkimusartikkeleita ja osa systemaattisia katsauksia tai meta-analyysejä.
Aiheesta tehtyjen tutkimusten yleisin haaste oli pieni otoskoko. Potilaita oli vaikea saada mukaan tutkimuksiin ja toisaalta potilaat keskeyttivät intervention usein. Tämän vuoksi tutkimuksien tuloksista puuttui tilastollinen voima ja tuloksien merkitsevyys jäi epäselväksi. Tutkimuksissa oli hyödynnetty erilaisia interventioita, kuten internetpohjaisia hoito-ohjelmia, ryhmäterapiaa, itsehoito-oppaita, psykoedukaatiota ja ravitsemusneuvontaa. Interventioiden yhteydessä mitattiin mm. muutosmotivaatiota, minäpystyvyyttä, syömishäiriöpatologiaa, hoitosuhteen laatua sekä menetelmien hyväksyttävyyttä ja soveltuvuutta.
Kuudesta satunnaistetusta tutkimuksesta kolmessa havaittiin korkeampaa muutosmotivaatiota motivoivan haastattelun ja tai siihen perustuvien interventioiden takia. Systemaattisia katsauksia ja meta-analyysejä sisältyi opinnäytetyöhöni neljä eikä niissä yhdessäkään havaittu merkitsevää parannusta muutosmotivaatiossa tai tulokset olivat ristiriitaisia.
Toiseen tutkimuskysymykseen ”Voidaanko motivoivalla haastattelulla vaikuttaa painoindeksiin?” ei saatu vastauksia. Tutkimusjaksot olivat usein lyhyitä eikä absoluuttinen muutos painossa ollut tutkimuksissa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena.
Tämä kirjallisuuskatsaus osoittaa, että näyttö motivoivan haastattelun tehosta muutosmotivaation parantamisessa ei ole vahvaa. Tutkimuksissa ei voitu osoittaa sen paremmuutta verrattuna muihin motivaatioon vaikuttaviin interventioihin, kuten kognitiivis- behavioraaliseen terapiaan.