Mendelistinen satunnaistaminen: kardiovaskulaaristen riskitekijöiden kausaalinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin
Vento, Eetu (2025-03-07)
Mendelistinen satunnaistaminen: kardiovaskulaaristen riskitekijöiden kausaalinen vaikutus kognitiivisiin toimintoihin
(07.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217224
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031217224
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan kardiovaskulaaristen riskitekijöiden kausaalista vaikutusta kognitiivisiin toimintoihin. Kausaalivaikutuksen eli syy-seuraussuhteen estimoimiseksi käytettiin mendelististä satunnaistamismenetelmää, jossa havaintoaineistoon yhdistetään geneettistä tietoa muun muassa sekoittavien tekijöiden poissulkemiseksi. Geneettinen tieto toimii instrumenttimuuttujana, jonka avulla kausaalinen vaikutus voidaan estimoida. Tässä tutkielmassa geenitietona käytettiin polygeenistä riskisummaa, joka on muodostettu useasta altisteeseen eli riskitekijään vahvasti yhteydessä olevasta geenivariantista. Mendelistisessä satunnaistamisessa instrumenttimuuttujina käytettävien geenivarianttien idea perustuu siihen, että geenit ovat periytyneet vanhemmilta satunnaisesti, jolloin havainnoiva tutkimus voidaan muuttaa vastaamaan satunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, kun instrumenttimuuttujilta vaadittavat ehdot täyttyvät.
Mendelistisinä satunnaistamismenetelminä käytettiin kaksivaiheista pienimmän neliösumman menetelmää sekä kolmiomenetelmää. Kaksivaiheisen pienimmän neliösumman menetelmän ensimmäisessä vaiheessa altisteelle ennustettiin polygeenisen riskisumman avulla arvot. Toisessa vaiheessa ennustetut altisteen arvot käytettiin selittävänä tekijänä vasteelle eli kognitiiviselle toiminnalle. Toisesta mallista saatava vaikutuksen estimaatti on altisteen kausaalinen vaikutus vasteeseen. Kolmiomenetelmässä polygeenisen riskisumman ja vasteen välinen yhteys jaettiin polygeenisen riskisumman ja altisteen välisellä yhteydellä, jolloin saadaan suoraan altisteen kausaalinen vaikutus vasteeseen.
Aineistona toimi Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen aineisto, jota aloitettiin kerätä jo vuonna 1980. Tällöin tutkimukseen valittiin satunnaisesti yhteensä 3596 tyttöä ja poikaa. Vuonna 2011 kognitiivista toimintaa mittaavat testit toteutettiin 2026 osallistujalle. Tutkielman vastemuuttujina käytettiin yhteensä viittä eri kognitiivista toimintaa mittaavaa testiä. Eri altistemuuttujia eli kardiovaskulaarisia riskitekijöitä valittiin tähän tutkimukseen myös viisi.
Tutkielman aihe pohjautuu aiemmin tehtyyn Rovion ym. tutkimukseen, jossa havaittiin usean lapsuudenaikaisen kardiovaskulaarisen riskitekijän yhteys keski-iän kognitiiviseen toimintaan. Tässä tutkielmassa kaikkia näitä havaittuja yhteyksiä ei pystytty todentamaan kausaalisiksi. Useampaan aiemmin havaittuun yhteyteen voidaan siten olettaa vaikuttavan sekoittavia tekijöitä.
Mendelistisinä satunnaistamismenetelminä käytettiin kaksivaiheista pienimmän neliösumman menetelmää sekä kolmiomenetelmää. Kaksivaiheisen pienimmän neliösumman menetelmän ensimmäisessä vaiheessa altisteelle ennustettiin polygeenisen riskisumman avulla arvot. Toisessa vaiheessa ennustetut altisteen arvot käytettiin selittävänä tekijänä vasteelle eli kognitiiviselle toiminnalle. Toisesta mallista saatava vaikutuksen estimaatti on altisteen kausaalinen vaikutus vasteeseen. Kolmiomenetelmässä polygeenisen riskisumman ja vasteen välinen yhteys jaettiin polygeenisen riskisumman ja altisteen välisellä yhteydellä, jolloin saadaan suoraan altisteen kausaalinen vaikutus vasteeseen.
Aineistona toimi Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -tutkimuksen aineisto, jota aloitettiin kerätä jo vuonna 1980. Tällöin tutkimukseen valittiin satunnaisesti yhteensä 3596 tyttöä ja poikaa. Vuonna 2011 kognitiivista toimintaa mittaavat testit toteutettiin 2026 osallistujalle. Tutkielman vastemuuttujina käytettiin yhteensä viittä eri kognitiivista toimintaa mittaavaa testiä. Eri altistemuuttujia eli kardiovaskulaarisia riskitekijöitä valittiin tähän tutkimukseen myös viisi.
Tutkielman aihe pohjautuu aiemmin tehtyyn Rovion ym. tutkimukseen, jossa havaittiin usean lapsuudenaikaisen kardiovaskulaarisen riskitekijän yhteys keski-iän kognitiiviseen toimintaan. Tässä tutkielmassa kaikkia näitä havaittuja yhteyksiä ei pystytty todentamaan kausaalisiksi. Useampaan aiemmin havaittuun yhteyteen voidaan siten olettaa vaikuttavan sekoittavia tekijöitä.