Kausaaliset viitekehykset ja kausaalipäättely ekonometriassa
Martiskainen, Kristian (2025-02-28)
Kausaaliset viitekehykset ja kausaalipäättely ekonometriassa
(28.02.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718441
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025031718441
Tiivistelmä
Kausaalipäättely on keskeinen osa vaikuttavuusarvioinneissa toteutettavaa kausaalista analyysia. Kausaalipäättely nojaa aina kuitenkin taustalla vallitsevaan teoreettiseen kausaaliseen viitekehykseen. Erilaiset kausaaliset viitekehykset vastaavat kausaalisiin kysymyksiin yleensä eri tavoin.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ekonometrian kontekstissa hyödynnettyjä kausaalisia viitekehyksiä sekä niiden mahdollistamaa kausaalipäättelyä. Tutkielmassa esitellään kolme hyvin erilaista kausaalista viitekehystä: Trygve Haavelmon (1944), James Heckmanin ja Rodrigo Pinton (2015) rakennemallien kausaalinen viitekehys, Donald Rubinin kausaalinen viitekehys (1974, 1983, 2015) sekä Judea Pearlen (2000/2009) DAG -mallien kausaalinen viitekehys. Tutkielmassa on tavoitteena esitellä sekä vertailla näiden kausaalisten viitekehysten käsitteellisiä perustuksia sekä niiden mahdollistamaa kausaalipäättelyä. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen kirjallisuuskatsaus.
Haavelmon, Heckmanin ja Pinton rakennemallien kausaalisesta viitekehyksestä, Rubinin kausaalisesta viitekehyksestä ja DAG -mallien kausaalisesta viitekehyksestä sekä viitekehysten mahdollistamasta kausaalipäättelystä havaitaan monia yhtymäkohtia mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Merkittävimmät eroavaisuudet viitekehysten välillä koskevat kausaalisten mekanismien sekä kausaalisten parametrien asemaa viitekehyksissä. Merkittävin yhtymäkohta viitekehysten välillä koskee kausaalipäättelyä; kaikissa viitekehyksissä kausaalipäättely nojaa jonkinlaisen hypoteettisen skenaarion tai kontrafaktuaalin olemassaoloon.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ekonometrian kontekstissa hyödynnettyjä kausaalisia viitekehyksiä sekä niiden mahdollistamaa kausaalipäättelyä. Tutkielmassa esitellään kolme hyvin erilaista kausaalista viitekehystä: Trygve Haavelmon (1944), James Heckmanin ja Rodrigo Pinton (2015) rakennemallien kausaalinen viitekehys, Donald Rubinin kausaalinen viitekehys (1974, 1983, 2015) sekä Judea Pearlen (2000/2009) DAG -mallien kausaalinen viitekehys. Tutkielmassa on tavoitteena esitellä sekä vertailla näiden kausaalisten viitekehysten käsitteellisiä perustuksia sekä niiden mahdollistamaa kausaalipäättelyä. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen kirjallisuuskatsaus.
Haavelmon, Heckmanin ja Pinton rakennemallien kausaalisesta viitekehyksestä, Rubinin kausaalisesta viitekehyksestä ja DAG -mallien kausaalisesta viitekehyksestä sekä viitekehysten mahdollistamasta kausaalipäättelystä havaitaan monia yhtymäkohtia mutta myös merkittäviä eroavaisuuksia. Merkittävimmät eroavaisuudet viitekehysten välillä koskevat kausaalisten mekanismien sekä kausaalisten parametrien asemaa viitekehyksissä. Merkittävin yhtymäkohta viitekehysten välillä koskee kausaalipäättelyä; kaikissa viitekehyksissä kausaalipäättely nojaa jonkinlaisen hypoteettisen skenaarion tai kontrafaktuaalin olemassaoloon.